Usein kysytyt kysymykset kouluruoasta

Tältä sivulta löydät usein kysytyt kysymykset kouluruoasta sekä asiantuntijoidemme vastaukset niihin.

Kuinka paljon oppilaita otetaan mukaan ruokalistasuunnitteluun?

Toteutamme kouluissa ja oppilaitoksissa vuosittain toiveruokakyselyn, jonka perusteella saamme tärkeää tietoa siitä, mistä ruuista oppilaat pitävät. Tämän lisäksi osallistamme oppilaita mm. teemojen ja juhlapyhien ruokalistojen suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan. Joskus järjestämme maistatuksia uusista ruoista pienelle oppilasryhmälle koulun tai oman tuotekehityksemme tiloissa. Uutta lounasvaihtoehtoa voidaan kokeilla myös esimerkiksi yksittäisessä koulussa, jonka jälkeen oppilaiden palautetta kuunnellen tuomme sen ruokalistalle tai kehitämme sitä edelleen. Ruokalistasta on mahdollista antaa myös jatkuvaa palautetta tai kouluravintolan pikapalautekyselyn kautta. Kaikki tulleet palautteet käsitellään aina ruokalistaryhmässämme.

Miksi Helsingissä koulujen ruokalistalla on niin paljon kasvisruokaa?

Kasvis- ja kalaruoat sekä liharuoista siipikarjapohjaiset tuotteet ovat ympäristöystävällisempiä, ja siksi niitä on enemmän ruokalistalla kuin punaista lihaa. Kasvikset eri muodoissa tuovat ruokaan myös makua ja raikkautta – ja ovat aika herkullisiakin!

Ruokalistamme suunnitellaan aina yhteistyössä asiakkaamme kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Helsingin kaupunki pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja lisäksi kaupunginhallitus on linjannut, että lihan ja maitotaloustuotteiden tarjoamisen tulisi puolittua vuoteen 2025 mennessä niin että asiakkaiden ravitsemukselliset tarpeet kohdataan. Lisäämme ilmastoystävällisiä ruokia koulujen ja päiväkotien ruokalistoilla näiden tavoitteiden puitteissa.

Mikä on kasvisruokien ravintosisältö, erityisesti proteiinipitoisuus?

Käytämme kasvisruokien raaka-aineena vaihdellen erilaisia kasvisproteiinin lähteitä. Perinteisten papujen, kikherneiden ja linssien lisäksi raaka-aineena käytetään mm. Nyhtökauraa, Härkistä, tofua, Quornia sekä herne- ja härkäpapurouhetta. Ruokavalioiden ravintosisältöä arvioidaan ateriakokonaisuutena, johon sisältyy pääruoan lisäksi salaatti ja salaatinkastike, leipä ja kasvirasvalevite sekä kasvijuoma. Ateriakokonaisuuden ravintosisältö on ravitsemussuosituksen mukainen (Syödään ja opitaan yhdessä- kouluruokailusuositus 2017). Myös proteiinin määrä vastaa suositusta, vaikka se onkin hieman alhaisempi kuin sekaruokavaliossa.

Miksi koulujen erityisruokavalioissa on suppeampi tuotevalikoima?

Valitettavasti jokaisella kouluravintolalle ei ole mahdollisuutta hankkia laajaa valikoimaa erilaisia erityisruokavaliotuotteita, sillä näistä syntyy helposti hävikkiä, jos koulussa on vain muutama erityisruokavaliota noudattava oppilas. Kouluravintolan tulee ostaa raaka-aineensa tukkuliikkeiden kautta, joissa myyntierät ovat usein suuria pieneen tarpeeseen. Asiakkaamme kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa on sovittu, että erityisruokavalioissa tarjoamme ravitsemuksellisesti riittävän ja mahdollisimman monipuolisen tuotevalikoiman, ja että samat ruoat voivat toistua useammin kuuden viikon aikana.