Usein kysytyt kysymykset kouluruoasta
Usein kysyttyjä kysymyksiä kouluruoasta sekä asiantuntijoidemme vastauksia niihin.
Kuinka paljon oppilaita osallistetaan ruokalistasuunnitteluun? Miten he voivat vaikuttaa kouluruokaan?
Toteutamme kouluissa ja oppilaitoksissa keväisin toiveruokakyselyn, josta saamme tärkeää tietoa siitä, mistä kouluruuista oppilaat pitävät. Oppilaiden eniten toivomista ruoista kootaan myös syksyn toiveruokaviikon ruokalista, joten tähän kyselyyn kannattaa osallistua ja vaikuttaa.
Tämän lisäksi osallistamme oppilaita mm. teemojen ja juhlapyhien ruokalistojen suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan.
Järjestämme maistatuksia uusista ruoista pienelle oppilasryhmälle koulun tai oman tuotekehityksemme tiloissa. Uutta lounasvaihtoehtoa voidaan kokeilla ensin yksittäisessä koulussa. Oppilaiden palautteen perusteella ruoka voidaan lisätä ruokalistalle tai kehittää sitä edelleen.
Ruoista voi antaa palautetta kouluravintolan henkilökunnalle tai Helsingin kaupungin palautekanavan kautta osoitteessa palautteet.hel.fi Jokaisessa kouluravintolassa kiertää lukuvuoden aikana myös pikapalautelaite, jolla ruuasta voi antaa palautetta heti lounaan jälkeen. Kaikki palautteet käsitellään tuotekehityksessämme.
Miksi Helsingissä koulujen ruokalistalla on niin paljon kasvisruokaa?
Kasvis- ja kalaruoat sekä liharuoista siipikarjapohjaiset tuotteet ovat ympäristöystävällisempiä, ja siksi niitä on enemmän ruokalistalla kuin punaista lihaa. Kasvikset eri muodoissa tuovat ruokaan myös makua ja raikkautta ja ovat aika herkullisiakin!
Ruokalistamme suunnitellaan aina yhteistyössä asiakkaamme kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Helsingin kaupunki pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja lisäksi kaupunginhallitus on linjannut, että lihan ja maitotaloustuotteiden tarjoamisen tulisi puolittua vuoteen 2025 mennessä niin, että asiakkaiden ravitsemukselliset tarpeet kohdataan. Lisäämme ilmastoystävällisiä ruokia koulujen ja päiväkotien ruokalistoilla näiden tavoitteiden puitteissa.
Mikä on kasvisruokien ravintosisältö, erityisesti proteiinipitoisuus?
Käytämme kasvisruokien raaka-aineena vaihdellen erilaisia kasvisproteiinin lähteitä. Perinteisten papujen, kikherneiden ja linssien lisäksi raaka-aineena käytetään mm.
- Nyhtökauraa,
- Härkistä,
- tofua,
- Quornia
- Soijasuikaletta ja -rouhetta sekä
- herne- ja härkäpapurouhetta.
Ruokavalioiden ravintosisältöä arvioidaan ateriakokonaisuutena, johon sisältyy pääruoan lisäksi salaatti ja salaatinkastike, leipä ja kasvirasvalevite sekä kasvijuoma. Ateriakokonaisuuden ravintosisältö on ravitsemussuosituksen mukainen (Syödään ja opitaan yhdessä- kouluruokailusuositus 2017). Myös proteiinin määrä vastaa suositusta, vaikka se onkin hieman alhaisempi kuin sekaruokavaliossa.
Miksi koulujen erityisruokavalioissa on suppeampi tuotevalikoima?
Jokaiselle kouluravintolalle ei ole mahdollisuutta hankkia laajaa valikoimaa erilaisia erityisruokavaliotuotteita, sillä näistä syntyy helposti hävikkiä, kun koulussa on vain muutama erityisruokavaliota noudattava oppilas.
Kouluravintolan ostaa raaka-aineet tukkuliikkeistä, joissa myyntierät ovat usein suuria pieneen tarpeeseen. Asiakkaamme kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa on sovittu, että erityisruokavalioissa tarjoamme ravitsemuksellisesti riittävän ja mahdollisimman monipuolisen tuotevalikoiman, ja että samat ruoat voivat toistua useammin kuuden viikon aikana.