Selvitys paljastaa: turvallisuus, tilat ja vaikutusmahdollisuudet ratkaisevat nuorisotalojen merkityksen nuorille
Helsingin kaupungin ja Nuorisotutkimusseuran selvitys tarjoaa uutta tietoa nuorten kokemuksista nuorisotaloilla ja niiden kehittämisestä. Selvitys osoittaa, että nuorisotalojen merkitys nuorille rakentuu ennen kaikkea turvallisen ilmapiirin, mielekkään toiminnan ja osallisuutta tukevien käytäntöjen varaan.
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut tarjoaa nuorille laajasti toimintaa koko kaupungissa.
– Haluamme kehittää nuorisotalojen avoimen toiminnan laatua, ja siksi olemme tehneet yhdessä Nuorisotutkimusseuran kanssa selvityksen, joka pohjautuu nykyisestä toiminnastamme koottuun tietoon, aluepäällikkö Ilmo Jokinen Helsingin nuorisopalveluista sanoo.
Selvityksen mukaan nuorten kokemukset nuorisotaloista voidaan jäsentää kolmeen toisiinsa kytkeytyvään kokonaisuuteen. Ensimmäinen on turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Turvallisuuden kokemus on laajempi ilmiö kuin pelkkä fyysinen turvallisuus. Siihen liittyy nuorten mukaan oikeudenmukainen kohtelu, luottamus ja vähemmistöjen tarpeiden huomioiminen.
Toinen kokonaisuus koskee nuorisotalojen tiloja ja välineistöä. Miellyttävät, toimivat tilat sekä nuoria kiinnostava ja heidän toimintaansa mahdollistava varustus tukevat viihtymistä ja osallistumista.
Kolmas kokonaisuus liittyy osallisuuteen ja henkilökohtaista kasvua tukeviin käytäntöihin. Nuoret pitävät tärkeänä sitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja kokea onnistumisia asioissa, jotka ovat heille itselleen merkityksellisiä.
Selvityksessä tarkasteltiin uutena näkökulmana myös sitä, miten nuorisotaloista puhutaan. Puhetapoja analysoitiin suhteessa kävijämääriin.
– Tulokset osoittavat, että osa nuorisotaloista, joilla käy keskimääräistä vähemmän nuoria, toteuttaa nuorisotyön ydintavoitteita poikkeuksellisen vahvasti. Näillä taloilla nuorten kokemukset osallisuudesta, luottamuksesta ja merkityksellisistä kohtaamisista ovat keskimääräistä myönteisempiä, Nuorisotutkimusseuran tutkija Juha Leskinen kertoo.
Raportin keskeinen viesti on nuorten omien lähtökohtien ja nuorisotyön käytäntöjen tietoisen yhdistämisen merkitys.
– Nuoret tulevat nuorisotaloille ensisijaisesti tapaamaan kavereita, oleilemaan ja tekemään itselleen mielekkäitä asioita. Nuorisotyön vahvuus syntyy silloin, kun nämä lähtökohdat tunnistetaan ja niitä hyödynnetään osana suunniteltua ja tavoitteellista nuorisotyötä. Parhaimmillaan nuorten arki ja nuorisotyön ammatilliset käytännöt rakentavat yhdessä uusia tapoja osallistua ja toimia. Selvityksen perusteella nuorten myönteinen puhe nuorisotaloista onkin tärkeä toiminnan laadun mittari, ja sitä tulisi seurata jatkossa kävijämäärien rinnalla, Jokinen sanoo.
Lisätietoja antavat:
Ilmo Jokinen, aluepäällikkö Helsingin kaupungin nuorisopalvelut
Sähköposti: ilmo.jokinen@hel.fi
Puh: 050 4077 188
Juha Leskinen, tutkija, Nuorisotutkimusseura
Sähköposti: juha.leskinen@nuorisotutkimus.fi
Puh: 044 7723 779