Maksuton kouluruoka on maistunut Helsingissä jo 80 vuotta
Helsinki aloitti maksuttoman kouluruokailun viisi vuotta aiemmin kuin muu Suomi. Aikoinaan vatsat täyttyivät puuroista ja velleistä, nykyisin tarjonta on monipuolista sekä aiempaa ravitsemuksellisempaa ja vastuullisempaa. Kalapuikot ja pinaattiletut maistuvat vuodesta toiseen.
Kaikilla on muistoja kouluruoasta, mikä kertoo sen tärkeydestä. Opiskelu on helpompaa ja koulussa jaksaa paremmin, kun nälkä ei kurni.
Toisin kuin muualla maailmassa suomalaisella kouluruokailulla on pitkät perinteet. Kouluruoan tarjoamisesta säädettiin laki vuonna 1943, ensimmäisenä maailmassa. Helsingin kouluissa vatsat ovat täyttyneet maksutta jo 80 vuoden ajan. Muissa kunnissa kouluruokailu toteutui viiden vuoden siirtymäajan jälkeen.
Tänäkin päivänä jokainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelija on Suomessa oikeutettu maksuttomaan kouluateriaan.
– Ainutlaatuista on se, että kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa. Sillä on sekä kasvatuksellinen että oppimista ja hyvinvointia edistävä tehtävä. Jokaiselle oppilaalle tarjottava maksuton kouluruoka lisää myös tasa-arvoa, toteaa opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.
Kouluruoassa laatu on aina ollut ykkösenä
Kouluruokailu on kokenut huiman kehityksen, kun vertaa vuosikymmeniä toisiinsa.
Alkujaan Helsingin keskuskeittola sijaitsi nykyisen kaupungintalon yhteydessä. Ruokatuotantolaitos siirtyi suurempiin tiloihin Vantaalle 1970-luvulla. Nykyään se on Palvelukeskus Helsinki, kaupungin oma liikelaitos, josta kaupunki tilaa ruokapalveluita. Lisäksi osa ruokapalveluista ostetaan muilta palveluntuottajilta ja joissakin kouluissa on vielä omat keittiöt.
Historian tuntee hyvin eläkkeellä oleva ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki, joka työskenteli liki 40 vuotta kouluruokailun parissa eri tehtävissä Helsingin kaupungilla. Kun Helsingissä otettiin käyttöön tilaaja-tuottajamalli vuonna 2003, Rintamäki siirtyi työssään tuottajapuolelta tilaajaksi. Ruokapalveluiden kilpailutus oli keskeisessä roolissa, mutta tilattavan ruoan laadusta ei tingitty eikä tingitä. Laatu-, määrä- ja sisältötavoitteet on määritelty tarkasti.
– Kouluruoan on oltava maistuvaa, ravitsemuksellista, eettistä ja jopa hiilineutraalia. Helsingin kouluissa on tarjottu jo pitkään kaksi lounasvaihtoehtoa, joista toinen on aina kasvisruoka. Myös tuoreiden kasvisten houkuttelevuutta on lisätty tarjoamalla salaatti erillisinä komponentteina yli kymmenen vuotta, kertoo Rintamäki.
Puuroista broilerinkoipiin – taloudellinen tilanne näkyi
Alkuaikoina kouluruoka oli lusikoitavaa – puuroja, vellejä ja keittoja. Maitoa hörpättiin kahden desin ruskeasta pullosta. Rintamäki muistaa vieläkin, kuinka hyvältä koulun näkkileipä maistui voinapin kanssa.
Haarukat ja veitset otettiin käyttöön vasta 1968, kun ruokalistalle tulivat kastikeruoat, laatikot ja lihapyörykät. Salaattia valmistettiin punajuuresta ja kaalista, juurespaloja oli saatavilla. 1970-luvulla oli jauhemaksapihvejä, kalapaloja ja kanaviillokkia mustaherukkahillon tai kurpitsapikkelssin kanssa.
Mausteet saapuivat 1980-luvulla. Ruoka-aineallergiatkin lisääntyivät. Mauste- ja kala-allergian lisäksi yleistyivät laktoosi-intoleranssi ja keliakia. Erityisruokavalioita alettiin ottaa huomioon.
– Ensimmäinen italialaistyyppinen pastaruoka oli kehittämäni spagetti-lihavuoka. Kansainvälisiä ja maustettuja ruokia tuli yhä enemmän 1990-luvulla. Taloudellinen nousu näkyi 80-luvun lopussa muun muassa broilerinkoipina, jotka 90-luvun lama vei pois ruokalistalta.
Tavoitteiden edellytyksenä on tyytyväisyys kouluruokaan
Valikoimat monipuolistuivat, kun elintarviketeollisuus alkoi tuottaa esikäsiteltyjä raaka-aineita suurkeittiöille 1990-luvulla. Tarjoilulinjastot yleistyivät: jokainen sai ottaa haluamansa määrän ruokaa. Edistyksellistä oli, että vegaaniruokaa oli mahdollista saada jo 2000-luvun alkupuolella.
Nykyään kouluissa toimivat ravintolatoimikunnat lisäävät oppilaiden vastuullista osallisuutta. Hymynaamalaitteitakin on käytössä. Vanhemmille on järjestetty kouluruokailtoja, joissa he ovat saaneet tutustua tämän päivän kouluruokaan. Kouluruokaa on tarjottu valtuutetuille ja esitelty muun muassa Helsinki Design -viikolla. Oppilaat ovat myös päässeet itse kokkaamaan kouluruokareseptejä yhdessä Palvelukeskus Helsingin tuotekehitystiimin kanssa Education weekin työpajoissa.
Eettisyys ja hävikin vähentäminen astuivat kuvioihin 2010-luvulla. Kaupungin nykyinen hiilineutraaliustavoite koskee myös kouluruokailua. Punaisen lihan ja maitotuotteiden määrä on puolitettu etuajassa ja hävikin vähentäminen on vahvasti esillä. Eettisyys näkyy myös hankinnoissa.
– Raaka-aineista noin 90 prosenttia on kotimaisia ja pyrimme hyödyntämään myös sesonkituotteita. Käytämme kotimaista järvi- ja Itämeren kalaa ja esimerkiksi härkistä. Ruokapalvelut elävät ajan hengessä ja tuotekehitystiimimme seuraa trendejä. Toisaalta maukkaat ja tutut perusruoat, kuten kalapuikot, makaronilaatikko ja pinaattiletut säilyvät ruokalistalla vuodesta toiseen, vaikka uudempiakin suosikkeja, esimerkiksi curry ja kasvistortillat quorn-kastikkeella, on tullut rinnalle. Myös oppilaat ovat valistuneita ja tietoisia esimerkiksi ilmastotavoitteista, kertoo Palvelukeskus Helsingin yksikönjohtaja Aulikki Johansson.
Kouluissa järjestetään ruokateema- ja toiveruokaviikkoja sekä vietetään juhlapyhiä jälkiruokineen. Ne ovat kouluissa poikkeuksetta suosittuja.
–Ruokateemaviikot tarjoavat kaikille tasapuolisesti mahdollisuuden kurkistaa erilaisiin ruokakulttuureihin kodin ruokailutottumuksista riippumatta. Aiempina vuosina teemaviikon ruokalista on koostunut muun muassa italialaisen, afrikkalaisen, amerikkalaisen sekä pohjoismaisen keittiön herkuista. Ensi keväänä nautitaan välimerellisiä makuja, Johansson paljastaa.
Kouluruokailu on yhteiskunnallinen ja sosiaalinen innovaatio
Opetusneuvos Mannisen mukaan kouluruokailu tukee oppimista, hyvinvointia ja terveyttä sekä opettaa käyttäytymistapoja, kestävää elämäntapaa ja ajanhallintaa. Samalla opitaan suomalaista ruokakulttuuria, joka on tänä päivänä yhä moninaisempaa kulttuuristen vaikutteiden ansiosta.
– Kyse on yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta innovaatiosta. Kouluruokailu on taloudellisesti, ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää. Tärkeintä on, että kouluruoka maistuu, on terveellistä ja ravitsemuksellisesti tasapainoista ja siitä saa riittävästi energiaa päivän aherrukseen.
Lounasta kymmenille tuhansille opiskelijoille
- Laki kansakoululaisten maksuttomasta ateriasta tuli voimaan 1943. Helsingissä alettiin toteuttaa lakia heti ja muualla Suomessa 1948.
- Palvelukeskus Helsinki valmistaa koululounaan joka arkipäivä noin 44 000 oppilaalle 140 helsinkiläiskoulussa.
- Lautasmallin mukainen koululounas vastaa noin kolmasosaa päivittäisestä ravinnontarpeesta.
- Yhden koululounaan hinta Helsingissä on noin 2,5 euroa.
- Kouluissa on tarjolla päivittäin kaksi lämmintä lounasvaihtoehtoa, joista vähintään toinen on kasvisruokaa.
- Kuuden viikon kiertävillä ruokalistoilla on tarjolla runsaasti kasvisvaihtoehtoja (65 %), liharuokaa (22 %) ja kalaruokaa (13 %).
- Oppilailta selvitetään kouluruoan maistuvuutta monin tavoin, esimerkiksi ruokaraatien kautta sekä kouluissa kiertävillä pikapalautelaitteilla. Kouluissa toteutetaan myös vuosittain laaja mielipidekysely, jossa kysytään muun muassa oppilaiden suosikkiruokia.
Suosikkiruokien top 5
- Kalapuikot
- Pinaattiletut
- Quorn-kasvistäytteiset tortillat
- Broilericurry
- Nakkikastike