Stressi ja uupumus
Negatiivinen stressireaktio syntyy liiallisista vaatimuksista ja liian vähäisistä voimavaroista.
Kun elämässä tapahtuu liikaa, stressi on luonnollinen reaktio. Se voi olla joko positiivista tai negatiivista. Positiivinen stressi auttaa sinua hoitamaan arjen asioita tarmokkaasti. Negatiivinen stressi tuntuu epämukavalta, jännittävältä tai ahdistavalta olotilalta. Kehossa stressi voi tuntua tärinänä, hikoiluna ja sydämen pamppailuna.
Stressi on yksilöllinen kokemus, ja eri ihmisille eri asiat ovat stressaavia. Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Väliaikainen, kohtuullinen stressi voi olla myös positiivinen voimavara, sillä se lisää tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä.
Väliaikainen, kohtuullinen stressi voi olla myös positiivinen voimavara, sillä se lisää tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä.
Oleellista stressin kokemisessa on se, onko stressi jatkuvaa vai määräaikaista. Ihminen kestää paremmin määräaikaista stressiä. Stressikokemuksessa on oleellista myös ihmisen sietokyky, joka vaihtelee ihmisestä riippuen. Se mikä on toiselle stressaavaa, ei sitä toiselle ole.
Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja, ja olisikin hyvä oppia tunnistamaan omat stressioireet riittävän ajoissa. Pitkittyessään stressi voi aiheuttaa esimerkiksi itkuisuutta, ärtymystä, unettomuutta, hengenahdistusta, vaikeuksia rentoutua sekä vatsavaivoja. Jos stressin kokemus häiritsee jatkuvasti arkea ja vaikuttaa negatiivisesti omaan hyvinvointiin, olisi tärkeä pysähtyä pohtimaan, miten tilannetta voisi muuttaa. Erilaisia stressin hallintakeinoja on mahdollista opetella. Myös keskusteluavun hakeminen voi olla joskus hyödyllistä. Esimerkiksi opiskeluihin liittyvästä stressistä voi käydä juttelemassa opiskeluterveydenhuollossa tai oman koulun psykologilla.
Pitkään jatkuva stressi voi muuttua uupumukseksi
Jos elämässä on yhtä aikaa liian paljon meneillään, voivat väsymys ja stressi muuttua uupumukseksi. Esimerkiksi, jos tiiviin työ- tai opiskelutahdin lisäksi sinulla on ihmissuhteissa ongelmia ja harrastukset vievät paljon aikaa, et välttämättä ehdi palautua ja levätä tarpeeksi. Normaali väsymys lähtee nukkumalla, mutta uupumus vaatii usein pidempiaikaista lepoaikaa ja muutoksia arjessa. Tämä voi tarkoittaa luopumista hetkellisesti kovasta urheilusta tai pitämällä (sairas)lomaa.
Uupumus ei katso ikää tai statusta, vaan se voi iskeä lukiolaiselle yhtä hyvin kuin lapsiperheen vanhemmalle. Uupumus ei välttämättä näyttäydy fyysisenä väsymyksenä, vaan voi enemmänkin näkyä itselle ja muille psyykkisenä väsymyksenä, kuten alakuloisuutena, ärtyneisyytenä tai negatiivisena ajatteluna. Hyvin uupunut ihminen hakeutuu myös luontaisesti omiin oloihinsa eikä välttämättä jaksa pitää yllä sosiaalisia suhteita.
Uupumus voi iskeä, vaikka ei tekisi töitä tai opiskelisi. Uupua ja väsyä voi myös siksi, että elämässä ei ole mitään mielekästä tekemistä ja luppoaikaa on liikaa.
Toisinaan saatamme ajatella, että väsymys kaikkoaisi, kunhan yritämme vain jaksaa ja painaa eteenpäin. Saatamme ajatella, että paineet tai stressi helpottavat kyllä, mikäli ikään kuin juoksemme niitä karkuun. Usein väsymys tämän johdosta kuitenkin syvenee ja voi johtaa uupumukseen. Uupumuksen keskellä on tärkeä pitää huolta omasta jaksamisesta riittävän unen, ruoan ja mielekkään tekemisen parissa.
Jos uupumus ei helpota kunnon levolla ja tahdin rauhoittamisella, voi olla syytä kääntyä ammattilaisen puoleen. Jos uupumuksesi liittyy opintoihin, ota yhteyttä oman lukiosi tai ammattioppilaitoksesi psykologiin. Psykologin yhteystiedot löydät oman oppilaitoksesi sivuilta. Monissa korkeakouluissa on opintopsykologeja, jotka auttavat opinnoissa jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä. Korkeakouluopiskelijoita palvelee myös YTHS. Kaikki helsinkiläiset yli 13-vuotiaat voivat käyttää Miepin palveluita.