Lähisuhdeväkivalta
Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kaikkea väkivaltaa, joka tapahtuu ihmisen lähisuhteissa. Väkivallan tekijä voi olla oma kumppani, vanhempi, sisarus, ystävä tai sukulainen.
Myös seurustelu- ja kaverisuhteissa voi tapahtua väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta on erityisen haavoittavaa, sillä tekijä on usein itselle rakas tai tärkeä ihminen. Väkivalta tapahtuu myös useimmiten yksityisissä tiloissa, kuten kodissa, ja se pyritään piilottamaan muilta ihmisiltä.
Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ei ole aina helppoa, sillä väkivallan tarkoitus on murentaa toisen osapuolen itsetuntoa ja -luottamusta. Lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, että se alkaa vähitellen ja muuttuu pikkuhiljaa toistuvammaksi ja raaemmaksi. Joskus voi tuntua vaikealta myöntää, että oma läheinen ihminen toimii väärin ja syytä väkivallalle alkaakin etsimään itsestään. On kuitenkin tärkeä muistaa, että väkivallan syy on aina tekijässä, ei väkivallan kohteeksi joutuneessa.
Väkivallan tunnistamisessa voivat auttaa seuraavat kysymykset:
- Uskallanko sanoa oman mielipiteeni?
- Pitääkö minun salailla joitain asioita tästä ihmissuhteesta esimerkiksi läheisiltäni?
- Pelkäänkö toista joskus?
- Jätänkö sanomatta tai tekemättä asioita, jotta toinen pysyisi tyytyväisenä?
- Olenko varuillani toisen lähellä?
Jos kysymykset herättivät ahdistusta tai huolta jonkin ihmissuhteen turvallisuudesta tai omasta hyvinvoinnista, asiasta olisi tärkeä keskustella jonkin luotettavan henkilön kanssa esimerkiksi koulusta tai sosiaali- ja terveyspalveluista.
Mistä apua?
Akuutissa väkivaltatilanteessa voi aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Myös sosiaali- ja kriisipäivystys sekä turvakodit palvelevat ympäri vuorokauden akuuteissa tilanteissa. Väkivallasta olisi tärkeä kertoa luotettavalle aikuiselle, kenet itse kokee turvalliseksi.
Väkivallan kokemuksen voi ottaa aina puheeksi myös eri sosiaali- ja terveyspalveluissa kuten:
- Kouluterveydenhoito
- Opiskeluterveydenhuolto
- Terveysasemat
- Lapsiperheiden sosiaalineuvonta
- Nuorten sosiaalityö (16–29-vuotiaille)
- Äitiys- ja lastenneuvolat
- Perheneuvolat
Väkivallasta on mahdollista selvitä ja toipua
On tärkeää, ettet jää väkivallan kokemuksien kanssa yksin. Väkivallan tai väkivallan uhkan tapahtuessa kodissa tai lähisuhteissa, olisi tärkeä pysähtyä pohtimaan omaa turvallisuutta. Oman turvasuunnitelman teko auttaa toimimaan väkivaltaisessa tilanteessa. Rikosuhripäivystyksen sivuilta löytyy ohjeet turvasuunnitelman tekoon.
Myös väkivaltaa käyttäville tai omasta käytöksestään ja tunteiden hallinnastaan huolestuneille on tarjolla apua.
Väkivallan seuraukset
Väkivalta voi aiheuttaa fyysisiä vammoja, kuten mustelmia, murtumia, palovammoja tai naarmuja. Pahimmissa tapauksessa lähisuhdeväkivalta saattaa johtaa esimerkiksi aivovammaan tai kuolemaan. Vaikka väkivalta ei olisi fyysistä, se voi silti näkyä erilaisina fyysisinä oireina. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi voimattomuuden kokemukset, vatsakivut, hengitysvaikeudet, sydämen tykytys ja ruokahaluttomuus.
Masennus, ahdistuneisuus, uniongelmat, pelkotilat ja paniikkikohtaukset ovat yleisiä psyykkisiä oireita liittyen väkivallan kokemuksiin. Keskittymiskyky heikkenee ja koulussa tai töissä voi olla vaikea jaksaa. Seuraukset voivat näkyä myös käyttäytymisessä ja tunne-elämässä. Tunteiden hallinta vaikeutuu, ja voi seurata kohtuutonta vihaa, ärtyisyyttä ja aggressiivisuutta. Seurauksena voi olla myös itsetuhoisuutta, päihteiden käyttöä, korostunutta riskinottoa, esimerkiksi seksuaalisessa kanssakäymisessä.
Väkivallan kokemukseen liittyy usein luottamuksen menettäminen sekä itseensä että muihin ihmisiin. Tällöin avun hakeminen voi tuntua vaikealta. Kokemus voi ilmetä myös laajemmin ihmissuhteissa, esimerkiksi vetäytymisenä muista läheisistä ihmissuhteista tai sosiaalisten tilanteiden välttelynä. Väkivallan kokemuksen myötä myös maailmankuva saattaa muuttua, sillä väkivallan kokemus rikkoo perusturvallisuuden kokemusta.
Toistuvat väkivallan kokemukset saattavat aiheuttaa jatkuvan uhan ja pelon kokemuksen. Pelko voi ilmetä stressireaktioina kuten hikoiluna, tihentyneenä sydämenlyönteinä, pahoinvointina, paniikkihäiriöinä ja ahdistuksena.
Väkivallan seuraukset voivat näkyä pitkänkin ajan päästä. Esimerkiksi erilaiset pelkotilat, paniikkihäiriö, itsetuhoinen käyttäytyminen tai päihteiden väärinkäyttö voi ilmetä pitkään väkivallan kokemuksien jälkeen. Joskus kokemus voi myös palata vuosienkin päästä mieleen, ja erilaiset oireet voivat nousta uudelleen pintaan. Olisikin todella tärkeää, että kokemuksen käsittelyyn saa tukea ja apua.