Syyskuu: 0 kg jätettä! Aineet kiertoon!
Jäte-sanan käytön voisi hyvin vaikka lopettaa. Melkein kaikki aineet, jotka otamme käyttöömme luonnosta, on mahdollista käyttää uudelleen. Esimerkiksi metalleja voi kierrättää uudelleen ja uudelleen miltei loputtomiin. Lajittelu ja kierrätys ovat siis fiksuja tekoja, mutta vielä fiksumpaa on pohtia sitä, kuinka paljon materiaaleja oikeastaan tarvitsemme käyttöömme.
0 kg jätettä
Mitä on jäte? Onko omenankara jäte vai hyvää kompostimullan ainesta? Entä tyhjät maitopurkit – jätettä vai materiaalia kirjan kansiksi? Voisiko sanan ”jäte” poistaa sanastostamme? Mehän otamme luonnosta erilaisia aineita käyttöömme, muokkaamme niitä tuotteiksi, joita käytämme. Jos olemme fiksuja, niin
korjaamme ja huollamme niitä mahdollisimman pitkään ja lopulta saatamme ne uudelleenkäyttöön materiaalina. Unelmatilanne olisikin se, että kaikki luonnosta ottamamme aine kiertäisi meidän omissa prosesseissamme. Tämä olisi osa kiertotaloutta:
Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä.
http://www.sitra.fi/ekologia/kiertotalous
Suomi tähtää kiertotalouden kärkimaaksi. Me voimme olla mukana omalta pieneltä osaltamme huolehtimalla nuorisotalon toimivasta aineiden kierrätyksestä eli lajittelusta. Pahvi, paperi ja lasi voidaan käyttää uudelleen monia kertoja; metalleja voidaan kierrättää lähes loputtomasti. Biojätteen erilliskeräys on erityisen tärkeää, koska niin sen sisältämät ravinteet pidetään kierrossa ja tuotetaan arvokasta humusta.
Yhdessä pohdittavaa
- Missä hankinnoissa voisitte jo ennen ostopäätöstä huomioida jätteen synnyn ehkäisyn? (esim. pakkausmateriaalien ja hävikin osalta)
- Mitä kierrätettäviä aineita toimipaikassanne syntyy? Missä tiloissa: keittiössä, kerhohuoneessa, kahviossa? Tehkää vaikka lista.
- Miltä toimipaikan lajitteluastiat näyttävät ja missä ne sijaitsevat? Ovatko ne järkevissä paikoissa, näkyvillä ja ovatko ne siistissä kunnossa? Pitäisikö tehdä jotain?
- Toimiiko lajittelu? Kuka vie lajitellut aineet säiliöihin? Mikä kuuluu siivoojalle?
- Mitä keräysastioita löytyy kiinteistön jätehuoneesta/katoksesta? Syntyykö toiminnassanne jotain kierrätettävää materiaalia niin paljon, että sille olisi järkevää hankkia oma keräysastia? Pohtikaa myös, minkä kokoiset keräysastiat ovat riittäviä. Aina ei tarvitse ottaa jättisäiliötä. Yksikön esimies tai isännöitsijä tekevät jätesopimukset. Löytyykö sopivan matkan päästä yleisiä keräyspisteitä niille materiaaleille, joille ei ole keräystä kiinteistössä? kts. Hsy:n sivuilta.
- Parhaimmillaan nuorisotalolla lajitellaan sekajätteestä erilleen:
Biojäte
Paperi
Kartonkipakkaukset
Pienmetalli
Lasipakkaukset
Muovipakkaukset
Pantilliset pullot ja tölkit
Metalliromu (toimitettava itse Sortti-asemille)
Vaaralliset jätteet:
Paristot voi toimittaa lähikaupan keräykseen, Muut vaaralliset jätteet on itse toimitettava Sortti-asemille. Jos jätteitä on vain pieni määrä, voi ne toimittaa myös eri puolilla kaupunkia oleviin vaarallisten jätteiden keräyskontteihin. Silloin työntekijän täytyy kuitenkin kuitata toimitetut jätteet omalla nimellään. Tästä on sovittu Hsy:n kanssa keväällä 2014.
Sähkö- ja elektroniikkaromu (ser):
Tietokoneiden, oheislaitteiden ja puhelinten osalta saatte kierrätysohjeet it – yksiköstä. Muu ser-jäte on toimitettava itse Sortti-asemille. On myös mahdollista tilata maksullinen ser -jätteen ja metalliromun kuljetus. Kysy lisää Meriharjun luontotalolta.
Muut aineet, eli sekajätteet menevät poltettaviksi Vantaan jätevoimalaan.