Meriharjun historiaa
Villa Meriharju valmistui vuonna 1910. Sen rakennutti Gustaf ‘Gösta’ Adolf Alfons Björkenheim (1866–1918), kauppaneuvos ja teollisuusmies, joka toimi 1900-luvun alussa kahden metsäteollisuusyhtiön, Kaukas Oy:n ja Kymin Oy:n, johdossa.
Gösta Björkenheim rakennutti Villa Meriharjun alunperin kesähuvilaksi. Rakennus esiintyy kartoissa myös Skatagård ja Skatan kartano -nimillä ja sen mainitaan joissain lähteissä olleen Skatan tilan päärakennus.
Kahdesti naimisissa
Avioliitosta Thyra Krogiuksen kanssa syntyi kuusi lasta. Thyran kuoltua Björkenheim avioitui sairaanhoitaja Märta Heikelin kanssa. Avioliitosta syntyi yksi lapsi, mutta liitto jäi vain muutaman kuukauden mittaiseksi, sillä 1918 punaiset ampuivat Björkenheimin ja muita Kymin Oy:n johtajia ja virkailijoita Korialla.
Märta Björkenheim oli sittemmin hyvin aktiivinen järjestövaikuttaja, ja hän toimi muun muassa Lotta Svärd -järjestön johtotehtävissä.
Villa Meriharjun arkkitehti Selim A. Lindqvist
Lindqvist (1867–1939) ilmeisesti ystävystyi Björkenheimin kanssa ja suunnitteli muitakin rakennuksia hänen suvulleen. Lindqvist oli jugend-tyylisuunnan tunnetuimpia edustajia Suomessa ja on suunnitellut lukuisia arkkitehtuuriltaan merkittäviä rakennuksia Helsinkiin.
Villa Meriharju edustaa tyyliltään myöhäisjugendia. Rakennuksen säilyneet sisätilat on korjattu kaupunginmuseon valvonnassa 1990-luvulla. Rakennuksen itäsivulla meren puolella on puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnittelema puutarha, jonka säilyneet kiviterassit ovat laajuutensa takia ainutlaatuiset Helsingin huvilakulttuurissa. Villa Meriharjun ja linnoituslaitteiden välissä on kivetty maisemapolku, joka saattaa liittyä Paul Olssonin Villa Meriharjua varten laatimaan puutarhasuunnitelmaan.
Rakennusta on myöhemmin muutettu, mutta merenpuoleinen julkisivu on säilynyt lähes alkuperäisenä.
- 1915–1917 Venäläisten linnoitustyöt ensimmäisen maailmansodan aikana Mustavuoressa ja Uutelassa.
- 1917–1945 Villa Meriharju oli armeijan käytössä, sitten tyhjillään.
1945 – Kotisisaropiston kausi
Väestöliitto vuokrasi Skatan kartanon päärakennuksen (Meriharjun), joka tuolloin sijaitsi 20 km Helsingistä. Kotisisaropisto syntyi suuresta tarpeesta lieventää lapsiperheiden kotiapulaispulaa ja sen toiminta alkoi vuoden 1945 lokakuussa.
Villa Meriharju oli päässyt huonoon kuntoon ja vaati paljon työtä, että rakennus saatiin edes perustasolla tyydyttämään opiston tarpeita. Armeijan varastoista ostettiin sänkyjä, patjoja ja huopia ja tehtaiden ja tukkuliikkeiden varastot koluttiin läpi. Oppilaita pyydettiin tuomaan tullessaan sieniä ja marjoja. Korvikkeet ja vastikkeet olivat jokapäiväistä elämää.
Ensimmät kotisisaret valmistuivat opistosta vuonna 1947. Vuonna 1948 Väestöliitto osti Skatan kotisisaropiston ja antoi sille nimen Meriharjun kotisisaropisto.
1969 – Helsingin kaupunki ostaa Meriharjun Väestöliitolta
Vuodesta 1970 Meriharjun kurssi- ja leirikeskus on ollut Nuorisopalveluiden hallinnassa ja toiminut lukuisten leirien, tapahtumien ja leirikoulujen sijaintipaikkana
Nykyhetki
Vuonna 2010 Nuorten Luontotalon toiminta muutti Pauligin huvilalta Töölöstä Meriharjuun ja paikkaa alettiin kutsua Meriharjun luontotaloksi. Leirit, tapahtumat ja leirikoulut pitävät edelleen talon täynnä elämää ympäri vuoden. Lisäksi Luontotalo järjestää suosittuja luontokouluohjelmia ja koulutuksia.
Nyt paikkaa kutsutaan Meriharjun luontotaloksi ja leirikeskukseksi. Rakkaalla talolla on kuitenkin monta nimeä.
