Greenpeace-johtajan voimalause, kansanedustajan kannustava isä ja poliisin syy ammatinvalintaan – nuorten pop up -toimitus selvitti
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut järjesti talvilomalla pop up -toimituksen keskustakirjasto Oodissa. Toimituksessa nuoret pääsivät haastattelemaan ja kuvaamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavassa asemassa olevia ihmisiä. Nuoret kysyivät haastateltavilta itse valitsemiaan kysymyksiä, joihin haastateltavat vastasivat.
Joukossa on voimaa ympäristön ja luonnon suojelemisessakin
Ympäristöjärjestö Greenpeace Suomen maajohtaja Touko Sipiläiseltä kysyttiin, mitä järjestön työstä ei ehkä tiedetä. Sipiläinen kertoi, että sosiaalisessa mediassa tai kaduilla kampanjoimisen lisäksi järjestö pitää yhteyttä kampanjoiden kohteena oleviin yrityksiin ja päätöksentekijöihin.
”Esimerkiksi tuossa vieressä eduskuntatalossa tulee käytyä usein juttelemassa kansanedustajien kanssa”, Sipiläinen sanoi.
Sipiläinen valitsi voimalauseekseen ajatuksen siitä, että yksin ei tarvitse pärjätä, vaan tehdään yhdessä. Voima syntyy siitä, kun useat ihmiset haluavat muutosta ja tekevät sen yhdessä.
Mitä yksilö sitten voisi tehdä suojellakseen ympäristöä? Sipiläisen mukaan yhteiskunnallisella tasolla voi vaikuttaa esimerkiksi vaatimalla poliitikoita ottamaan luonnon ja ympäristön vakavasti. Vaikuttaakseen ei tarvitse olla äänestysikäinen: nuorikin henkilö voi olla aktiivinen ääni yhteiskunnassa.
”Voit sanoa, että ilmasto ja luonto ovat minulle tärkeitä, ja haluan, että Suomi suojelee niitä.”
Ihminen voi tehdä hyviä ympäristövalintoja myös omassa elämässään: esimerkiksi ostaa vähemmän tarpeettomia asioita sekä vähentää lihansyöntiä.
Kansanedustaja Nasima Razmyar: ”On tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus pärjätä”
Kansanedustaja Nasima Razmyarilta kysyttiin, mitä asioita hän haluaa ajaa eduskunnassa. Razmyarille on tärkeää, että jokainen suomalainen pärjää tässä yhteiskunnassa.
“Tiedän itse miten tärkeää on, että vaikka tulisi erilaisista olosuhteista, on mahdollisuus pärjätä.”
Razmyar toivoo, että että tämä mahdollisuus olisi jokaisella. Hänelle se tarkoittaa sitä, että yhteiskunta takaa meille esimerkiksi koulutuksen ja hyvinvoinnin.
Nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat huolestuttavat Razmyaria. Niistä maksetaan kova hinta. Siksi on tärkeää puuttua niihin kohtiin, joissa elämä kantaa. Näitä ovat juuri koulutus ja julkiset palvelut.
Razmyar itse tuli Afganistanista Suomeen kahdeksanvuotiaana perheensä – isänsä, äitinsä ja veljensä – kanssa. Kotimaasta lähteminen oli vaikeaa. Koko perheen elämä muuttui.
”Ihmiset ajattelevat, että me [maahanmuuttajat] olemme saaneet kaiken. Mutta asia on päinvastoin. Kun muutimme, menetimme kaiken.”
Razmyar on hyvin läheinen perheensä kanssa. Erityisesti Razmyar on saanut tukea isältään niin poliittisessa kuin henkilökohtaisessa elämässään.
”Hän on kannustanut minua eteenpäin, olemaan vahva ja taistelemaan myös niiden puolesta, jotka eivät itse pysty, esimerkiksi Afganistanissa.”
Lopuksi Nasima Razmyar lupaa, että yhdessä muiden afgaanitaustaisten tyttöjen kanssa he voivat kertoa tarinansa koko maailmalle – ja muistuttaa, että tytötkin ovat vahvoja.
Poliisi rakentaa luottamusta siellä missä nuoret ovat
Konstaapeli Michela Söderströmille poliisin työ oli lapsuuden haaveammatti. Lukion jälkeen Söderström ajatteli olevansa vielä liian nuori poliisiksi. Hän opiskeli itselleen toisen ammatin ennen kuin haki poliisiammattikorkeakouluun. Vanhempi konstaapeli Anton Saari puolestaan lähti poliisiksi, koska hänen mielestään on kiva auttaa ja suojella ihmisiä.
Miten he sitten pyrkivät vahvistamaan nuorten luottamusta poliisiin ? Vastaukseksi konstaapelit mainitsevat muun muassa jalkautumisen sinne missä nuoret ovat, esimerkiksi kauppakeskuksiin ja sosiaaliseen mediaan.
”Keskustellaan nuorten kanssa, osoitetaan oikeaa ja aitoa mielenkiintoa heitä kohtaan ja kysytään, miten he voivat”, luettelee Anton Saari.
Myös Michela Söderström sanoo, että poliisi pyrkii olemaan siellä missä nuoretkin. Sosiaalisen median kanavissa nuori voi helposti olla yhteydessä poliisiin, jos jokin asia huolettaa. Somessa voi myös esimerkiksi keskustella erilaisista tilanteista, joita nuori on kohdannut poliisin kanssa. Poliisi voi puolestaan auttaa kertoa, miksi poliisi toimii tietyllä tavalla ja auttaa nuoria.
Nuoria kiinnostivat poliisien ajatukset maahanmuuttajista. Poliisit sanoivat, että lain silmissä kaikki ihmiset ovat saman arvoisia, eikä sillä ole väliä, mistä kukin on esimerkiksi kotoisin. Jos joku tekee rikoksen, tilanne on selvitettävä. Kaikkia kohdellaan samalla tavalla.
”Säännöt ovat samat kaikille”, summaa Anton Saari.
Toimittajat: Khatime Amini, Walina Amini ja Matilda Miettinen