Yksi pakollinen kuraattori/psykologi käynti yläkoulun aikana.
Aloite saapunut 8.6.2026
Nuorten mielenterveys on todella huonossa asemassa maailmalla, Suomessa mutta myös Helsingissä. Tulevaisuususko on romahtanut ja nuoret eivät yksinkertaisesti voi hyvin, eikä asialle tehdä mitään. Ongelmana on että kuraattoreja ja psykologeja ei ole ensinnäkään kaikissa kouluissa saatavilla millon vain, ja se jo valmiiksi on ongelmallista. Kuraattori ja psykologi pitäisi olla oppilaiden tavoiteltavissa milloin vain, tämä myös lisäisi heidän tunnettavuutta ja tietoisuutta heidän olemassaolostaan.
Kouluterveydenhuollon henkilöstön määrän lisääminen on ensimmäinen askel varsinaiseen tavoitteeseeni: pakollinen kuraattorikäynti. Tutkitusti suuriosa nuorista jotka kokevat mielenterveydellisiä häiriöitä eivät puhu siitä kenellekään. Ymmärrän, että jotkut eivät halua puhua ongelmistaan, mutta monilla ei myöskään ketään kenelle puhua.
Alakoulun ja yläkoulun tulee tarjota yksi pakollinen kuraattorikäynti. Yksinkertaisesti tällä tavalla opiskeluhuolto voi kartoittaa avun tarvetta, ja nuorten kynnys avun hankkimiseen madaltuisi. Montaa nolottaa mennä kuraattorille, mutta kun siitä tulisi ”pakollista”, asia nähtäisiin eritavalla myös nuorten keskuudessa, sekä yhä useampi hakisi jatkossakin apua ongelmiin. Tapaamisessa oppilas ja kuraattori keskustelisivat, näin kuraattori tulisi tutuksi ja turvalliseksi, ja vastaanotolle olisi helpompaa tulla jatkossakin. Tätä ei voi toteuttaa lisäämättä opiskeluhuollon määrää.
Vastaus 25.8.2026
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa yhtä pakollista kuraattori- tai psykologikäyntiä yläkoulun aikana koskevaan nuorten aloitteeseen seuraavan vastauksen:
Aloitteen tavoitteena on, että opiskeluhuollon palvelut tulisivat kaikille nuorille tutuiksi, avun pyytämisen kynnys madaltuisi ja mahdollinen tuen tarve tunnistettaisiin mahdollisimman varhain järjestämällä jokaiselle oppilaalle henkilökohtainen tapaaminen opiskeluhuollon ammattilaisen kanssa. Aloitteen tekijän kanssa käydyssä keskustelussa ehdotusta täsmennettiin siten, että aloite kohdistuu kaikkiin Helsingin yläkoulun 7. luokkalaisiin oppilaisiin ja heille järjestettävään yhteen pakolliseen kuraattorin tai psykologin tapaamisen kyseisen lukuvuoden aikana.
Lautakunta pitää aloitteen tavoitetta tärkeänä. Aloitteen tavoite tukee kaupungin strategisia tavoitteita lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisesta, varhaisen tuen saatavuudesta ja palvelujen yhdenvertaisesta saavutettavuudesta. Opiskeluhuollon näkyvyyden lisääminen koulun arjessa auttaa nuoria tunnistamaan, mistä apua saa ja hakeutumaan tarvitsemiinsa palveluihin oikea-aikaisesti.
Aloitteessa ehdotettua pakollista kuraattori- tai psykologikäyntiä ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön sellaisenaan. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu luottamuksellisuuteen, nuoren suostumukseen ja vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Siksi pakollinen yksilökäynti ei ole tarkoituksenmukainen tapa järjestää kuraattori- tai psykologipalvelua. Pakolliset käynnit voisivat myös vähentää opiskeluhuollon ammattilaisten mahdollisuuksia vastata niiden oppilaiden tarpeisiin, jotka tarvitsevat tukea kiireellisesti tai yksilöllisen tilanteensa perusteella. Lisäksi laajempien uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttäisi erillistä resurssi- ja kustannusarviointia.
Helsingissä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut toteutetaan lakisääteisen henkilöstömitoituksen mukaisesti, jossa yhtä kuraattoria kohden saa olla enintään 670 oppijaa ja yhtä psykologia kohden enintään 780 oppijaa. Tällä hetkellä sekä perusopetuksen että toisen asteen vakanssit ovat täynnä.
Aloitteen tavoitetta edistetään vahvistamalla opiskeluhuollon ammattilaisten näkyvyyttä koulun arjessa, kertomalla oppilaille selkeästi opiskeluhuollon palveluista ja yhteydenottotavoista sekä hyödyntämällä matalan kynnyksen yhteydenottokanavia, kuten Aulan apunappia. Kuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat voivat tulla oppilaille tutuiksi esimerkiksi lukuvuoden alun esittäytymisissä, ryhmäytymisissä, oppitunneilla, luokkatuokioissa ja muissa koulun yhteisissä tilanteissa. Terveydenhoitajat tavoittavat terveystarkastusten kautta lähes kaikki oppilaat vuosittain, minkä vuoksi heillä on tärkeä rooli nuorten hyvinvointia koskevien huolten varhaisessa tunnistamisessa sekä opiskeluhuollon palveluihin ohjaamisessa.
Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia, osallisuutta, turvallisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta. Yhteisöllinen työ vahvistaa oppilaiden hyvinvointia, ehkäisee tuen tarpeiden kasautumista sekä tukee kaikkien oppilaiden mahdollisuuksia saada apua oikea-aikaisesti. Kun opiskeluhuollon ammattilaiset ovat näkyvästi mukana koulun arjessa, avun hakemisen kynnys madaltuu ja oppilaiden on helpompi ottaa yhteyttä silloin, kun he tarvitsevat tukea.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot:
Virpi Aromaa, kouluterveydenhuollon päällikkö, puhelin: 09 310 42161, virpi.aromaa(a)hel.fi
Riina Ståhlberg, opiskeluhuollon päällikkö, puhelin: 09 310 86659, riina.stahlberg(a)hel.fi