Parempaa kouluruokaa
Vuonna 1943 säädettiin laki ilmaisesta kouluruoasta josta viiden vuoden siirtymäajan jälkeen, vuonna 1948 tarjottiin ensimmäistä kertaa ilmaista kouluruokaa koululaisille. Tämä on saavutettu pitkäjänteisen työn ja puurtamisen jälkeen, joten nykyäänkään ei voida olettaa, että jokainen kehitysidea tai muutosehdotus tulisi voimaan heti.
Kouluruoan historia on aika innostava ja jopa voimaannuttava, kun sitä lukee nykynuoren näkökulmasta. Suomi on ollut edelläkävijä ilmaisen kouluruokailun suhteen ja samalla luonut ikään kuin epävirallisen indikaattorin valtion hyvinvoinnista. Hyvä ja ravitseva kouluruoka edesauttaa keskittymistä ja pitää nälän ja sitä kautta levottomuuden poissa.
Ryhmämme koostuu neljästä nuoriso-ohjaajasta, kahdesta lukio-opiskelijasta ja kahdesta peruskoulun oppilaasta. Siispä kokemuksemme kouluruokailusta ulottuvat eri vuosikymmenille ja eri kouluasteille. Parasta joukon monimuotoisuudesta ja ikäjakaumasta on näkökulmien diversiteetti, mutta ongelmaksi muodostuvat yleensä erot ensimmäisen ja toisen asteen kouluruokailun välillä. Sen sijaan, että keskittyisimme koko kouluruokailun uusimiseen, keskustelimme enemmänkin pienistä ja helposti toteutettavista ratkaisuista, jotka helpottaisivat monien koululaisten elämää.
Maustevalikoiman lisääminen ruokalinjaston yhteyteen lisäisi makunautintoa.
Kouluruokailun vaihtelevuus on hyvä esimerkki, miten voi kouluruokailua kehittää. Ryhmän yleinen mielipide on se, että he käyvät syömässä useammin teemaviikkoina, kuin tavallisina viikkoina. Hyvä esimerkki tälläisestä oli Vuosaaren Lukiossa ollut Kiina-Ruokaviikko, joka sai hyvää palautetta opiskelijoilta. Myös kaupassa käynti väheni sekä epäterveellisten virvoitusjuomien, leivonnaisten sekä makeisten ostaminen ruokatunniksi väheni, nopean miekipidekyselyn perusteella.
Parempaa Kouluruokaa-aloite sai 21.1% äänistä Vuosaaren nuorisotyöyksikön järjestämässä äänestyksessä, jossa äänestä 1186 yläasteikäistä nuorta. RuutiBudjetti on osa Ruutia, joka on nuorten vaikuttamisjärjestelmä Helsingissä. Aloite oli toiseksi eniten ääniä, joten nuorille kouluruoka on selkeästi tärkeä asia.
Sijoitus kouluruokaan on myös sijoitus nuorten ja lasten hyvinvointiin. Määrärahojen käyttö kyseisiin teemaviikkoihin sekä mausteisiin. Muutos on mahdollinen. Tehdään kouluruuasta parempaa. Yhdessä.
Parempaa Kouluruokaa – työryhmä,
Valtteri Heinonen
Sivistystoimea johtava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen vastasi aloitteeseen seuraavasti:
Nuorten Parempaa kouluruokaa -työryhmä on tehnyt aloitteen kouluruoan
kehittämisestä pienten ja helposti toteuttavien ratkaisujen avulla.
Toimenpiteinä aloitteessa mainitaan mm. maustevalikoiminen kehittäminen
ja kouluruoan vaihtelevuuden lisääminen teemaviikkojen avulla.
Opetusvirasto on antanut vastauksena aloitteeseen lausunnon, jossa
se toteaa mm. näin:
Kouluissa, lukioissa ja oppilaitoksissa on opetusviraston ohjeiden mukaisesti
perustettu ravintolatoimikuntia, joiden tavoitteena on lisätä paikallistasolla
oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuutta kouluja
opiskelijaruokailun kehittämiseksi. Jokaisessa kouluravintolassa on
mausteikot ja perusmaustevalikoima, jonka kehittämistä ja laajentamista
voidaan uudistaa koulujen ravintolatoimikunnissa yhteistyössä koulun,
oppilaiden ja keittiöhenkilökunnan kanssa.
Koulujen ja oppilaitosten ruokalistojen kehittämisessä otetaan huomioon
asiakaspalautteet. Tavoitteena on, että ruokalistalla olevat ruoat
ovat mieluisia, jotta ruoka maistuu mahdollisimman monelle. Helsingissä
ruokailee päivittäin yli 50 000 koululaista ja opiskelijaa. Isossa ruokailijamäärässä
on paljon erilaisia ruokailu- ja makutottumuksia.
Päivittäin on tarjolla kaksi pääruokavaihtoehtoa. Perusruokalistojen valikoimissa
on niin suomalaiseen kuin kansainväliseen ruokakulttuuriin
kuuluvia pääruokia. Lukuvuodessa on kahdeksan kertaa arjesta poikkeava
ruokateema tai vuodenaikaisjuhla jälkiruoan kanssa. Ruokateemoja
on vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Kerran lukuvuodessa on
toiveruokaviikko. Muina päivinä on tarjolla arkiruokaa kotiruokailun tapaan.
Opetusvirasto on tänä keväänä esittänyt, että ruokateemojen suosittuja
pääruokia nostetaan seuraavien lukuvuosien perusruokalistoille. Teemojen
määrän lisäämiseen ei valitettavasti ole taloudellisia resursseja.
Yhden vuosittaisen lisäteemaviikon toteuttaminen edellyttäisi noin 90
000 euron lisämäärärahaa opetusvirastolle. Rahamäärä vastaa esim.
kolmen koulunkäyntiavustajan vuosittaista työpanosta.
Lukuvuoden 2016–2017 kehittämisen painopiste asiakaspalautteiden
perusteella on kasvisruokien kehittäminen. Tavoitteena on kasvisruokien
mieluisuus, syömään houkuttelevuus, maukkuus ja tuotteiden ulkonäön
sekä rakenteen erilaistaminen.
Opetusviraston ruokapalvelupäällikkö on tavannut henkilökohtaisesti
Parempaa kouluruokaa -työryhmän jäsenet ja heidän ohjaajansa
23.5.2016. Tapaamisessa keskusteltiin mm. kouluruokailun suunnittelun
periaatteista ja kasvisruokavalikoiman kehittämisestä asiakaskyselyjen
ja -palautteiden perusteella. Keskeinen tavoite kehittämistyössä
on löytää keino siihen, että kouluruoka maistuu mahdollisimman monelle.
Lisätiedot
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683
maria.nyfors(a)hel.fi
Sivistystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja
Ritva Viljanen