Käsitelty

Kirjastojen aukiolojen laajentaminen ja omatoimikäytön lisääminen

Helsingin kaupunginkirjaston suppeita aukioloja tulee laajentaa ja lähes olematonta omatoimikäyttöä lisätä tiedon saatavuuden ja käytön parantamiseksi sekä lukemiskulttuurin ja monipuolisen lukutaidon edistämiseksi.

Helsingin kaupunginkirjaston aukiolot ovat selvästi suppeampia verrattuna Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen aukioloihin. Helsingin kaupunginkirjaston 37 toimipisteestä yksikään ei ole avoinna ennen aamukahdeksaa ja vain kaksi on avoinna iltakymmeneen saakka. Espoon kaupunginkirjaston 18 toimipisteestä noin kaksi kolmasosaa on avoinna aamuseitsemältä ja noin puolet kirjastoista on avoinna iltakymmeneen saakka. Kauniaisten kaupunginkirjasto on avoinna suurimman osan viikosta aamukuudesta iltakymmeneen. Vantaan kaupunginkirjaston kymmenestä toimipisteestä noin kolmannes on avoinna aamuseitsemältä ja yksi on avoinna jopa lähes iltayhteentoista saakka.

Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko Helmetin mukaan sekä kirjastokäynnit että lainaukset ovat lisääntyneet Helsingin kaupunginkirjastossa vuodesta 2018. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on vuoden 2019 aikana ollut lähes 50 prosenttia enemmän käyntejä verrattuna vuoteen 2018. Lisäksi kirjastokorttien määrä on kasvanut ja lainojen määrä noussut yleisesti pääkaupunkiseudulla. Helmet-kirjastoissa on vuoden 2019 aikana tehty yli 50 prosenttia enemmän kirjastokortteja ja lainojen määrä noussut kuusi prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Tämä on selkeä merkki kirjaston kasvavasta suosiosta.

Lain yleisistä kirjastoista 6 §:n 1 mom. säädetään, että yleisen kirjaston tehtävänä on

1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;

2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;

3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;

4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;

5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;

6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

Lisäksi saman lain 10 §:n 1 mom. säädetään, että yleisen kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa.

Helsingin kaupunginkirjaston aukiolojen laajentaminen tarjoaa enemmän mahdollisuuksia pääsyyn aineistoihin, edistää lukemista ja kirjallisuutta, tarjoaa tiloja laajempaan käyttöön sekä parantaisi kirjaston käytettävyyttä ja saavutettavuutta kirjaston suosion ollessa jatkuvassa nousussa.

Omatoimikäytön lisääminen mahdollistaisi Helsingin kaupunginkirjaston aukiolojen laajentamisen. Kuten aukiolotkin, omatoimikäyttö on laajempaa Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla kuin Helsingissä. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä alle kolmanneksessa on omatoimikäyttöä. Kauniaisten kaupunginkirjastossa sekä Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteistä noin puolessa on omatoimikäyttöä.

Helsingin kaupunginkirjaston aukiolojen laajentaminen ja omatoimikäytön lisääminen on myös kaupunkistrategian mukaista. Maailman toimivimmalla kaupungilla tulee olla maailman toimivin kirjasto. Kaupungin strategisena tavoitteena on tehdä jatkuvasti kaikki hieman paremmin, jotta helsinkiläisten elämä olisi mukavampaa ja vaivattomampaa. Helsinki haluaa olla päivä päivältä parempi. Nyt on aika tehdä kirjastoista parempia.

August Kiattrakoolchai
Helsingin nuorisoneuvoston sihteeri

Hyvä August

Aloitteessasi vertailet pääkaupunkiseudun kirjastojen toimintaa. Kuten kerrot, muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa kirjastot saattavat olla avoinna pidempään kuin Helsingissä. Toisaalta Helsingissä palvelua-ajat ovat pidemmät kuin muilla pääkaupunkiseudun kunnilla.

Helsingin kirjastotoimessa selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia lisätä omatoimikäyttöä, ja ratkotaan omatoimikäyttöön liittyviä teknisiä ja turvallisuuskysymyksiä. Monissa Suomen kunnissa omatoimikäytön lisääntyminen on vähentänyt kirjastohenkilöstön palveluaikaa, kun noissa kirjastoissa on siirrytty yhteen vuoroon ja keskitetty palvelu vain aamu- tai ilta-aikaan. Omatoimikäytön suunnittelu Helsingissä perustuu laajemman palvelun malliin. Tämä tarkoittaa, että omatoimikäytön ohella kirjastossa ollaan edelleen työssä kahdessa vuorossa. Helsingin ratkaisun perusteena on se, että omatoimikäyttöön soveltuvat kirjastot ovat juuri niitä kirjastoja joissa on paljon Iapsiasiakkaita. Heille on tärkeää kokea kirjaston tila turvalliseksi, ja että siellä on aikuinen läsnä
aamulla kuin illallakin.

Herttoniemen uusi kirjasto Hertsissä tulee laajennetun palvelun piiriin heti, kun se avautuu maaliskuussa, samoin Laajasalon kirjasto. Ja lähiaikoina on tarkoitus saada myös Lauttasaaressa omatoimikäyttö käyntiin. Myös Maunulan kirjasto on jo teknisesti varustettu omatoimikäyttöön. Maunulatalossa on monta toimijaa, joten kirjaston omatoimikäytön turvallisuusjärjestelyt vaativat yhteistä suunnittelua, joka työ on vielä kesken.

Kuten näet, kirjastojen pitkät aukioloajat ja myös omatoimikäytön lisääminen ovat meille tärkeitä. Samalla on tärkeää säilyttää kirjastopalvelujen korkea laatu ja turvallisuus. Kirjastojen palveluja vertaillessa kannattaa myös huomata, että Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkko on pääkaupunkiseudun laajin, mikä osaltaan lisää kirjaston palvelujen saavutettavuutta.

Kiitän sinua aloitteestasi ja toivotan sinulle hyvää kevättä.

Lisätiedot Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054 , leena.mickwitz(a)hel.fi

Nasıma Razmyar,
apulaispormestari

Heli Kinnula
suunnittelija
Kulttuurin ja vapaa-ajantoimiala, nuorisopalvelut
PL 5000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
p. 09- 310 89 144, 041 -5121 707