Helsinkiin kesätyöreformi
Helsingin kaupunkiin on saatava uudistus, jonka olen nimennyt kesätyöreformiksi. Tämän viisiosaisen uudistuksen tavoitteena on parantaa helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia saada kesätöitä.
Ensimmäinen reformin osa on kesäsetelikokeilun vakinaistaminen. Mikäli kesäseteliä ei ole, useammat tahot kuten järjestöt eivät saisi kasaan riittäviä resursseja nuoren palkkaamiseksi edes lyhyeksi aikaa. Taloudellinen avustus mahdollistaa myös useamman nuoren palkkaamisen, minkä ansiosta mahdollisimman moni nuori saa työkokemusta. Muutenkin kesäseteli madaltaa kynnystä palkata nuori.
Toinen reformin osa on kesäsetelin tarjoaman taloudellisen avustuksen hakemismenettelyn laajentaminen. Nykyisellään kesäsetelin tarjoaman avustuksen voi saada vain fyysisen kesäsetelin avulla. Parempi vaihtoehto olisi, jos työnantaja voisi tämän lisäksi hakea apurahaa sähköisesti. Sähköinen järjestelmä veisi työnantajalta vähemmän aikaa, koska kesäseteliä ei tarvitse viedä fyysisesti minnekään. Samasta järjestelmästä voisi myös näkyä, mikäli kesäseteliä olisi käytetty jo aikaisemmin. Tämä sähköinen järjestelmä auttaa kolmannen ja neljännen osan toteuttamisessa selkeästi.
Kolmantena osana on kesäsetelin laajentaminen koskemaan kaikkia helsinkiläisiä 14-19 vuotiaita nuoria niin, että kaikki voisivat käyttää avustussumman vain kerran. Osa nuorista ei saa kesätöitä samana kesänä, kun he valmistuvat peruskoulusta tai he saavat töitä julkiselta taholta, joka ei kesäseteliä voi käyttää. Tällöin nuori voisi saada mahdollisuuden kesätyöllistyä, vaikka hän ei olisi hoksannut hakea tiettynä kesänä kesätöitä. On myös huomioitava, että moni helsinkiläisnuori on 18-vuotiaina kirjoittamassa ylioppilaskirjoituksia, jolloin heidän ei välttämättä kannata hankkia kesätöitä, mikäli he haluavat varmistaa hyvät arvosanat ylioppilaskirjoituksissa. Tästä syystä sama tuki on annettava myös 19-vuotiaille nuorille. Kaiken lisäksi kesäseteli asettaa yhdeksännen luokan juuri päättäneet parempaan asemaan muihin nuoriin verrattuna ottamatta huomioon nuoren työhistoriaa. Kaikki yhdeksäsluokkalaiset voisivat kuitenkin saada fyysisen kesäsetelin, sillä se muistuttaa, että kesätöitä kannattaa hakea. Muille kyseistä seteliä ei tarvitse jakaa, sillä sähköinen järjestelmä takaa heillekin tuen.
Neljäs osa on niin kutsutun minikesäsetelin käyttöönotto. Tällä tarkoitan, että jo aikaisemmin kesäseteliä käyttäneet nuoret voisivat saada alhaisempaa tukea työllistymiseen. Rahallisesti tämä kustantaa vähemmän verrattuna tavallisen kesäsetelin jakamista kaikille 14-19 vuotiaille nuorille. Koko minikesäsetelin tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota niille nuorille paremmat mahdollisuudet kesätyöllistyä, joilla sellaista ei ole vielä ollut, jotta mahdollisimman moni nuori saisi mahdollisuuden kokea, millaista työnteko on. Aikaisemmin mainitsemani sähköinen järjestelmä takaa, että kaupunki tukee oikealla summalla kutakin nuorta.
Koska kaikesta huolimatta kaikki nuoret eivät saa kesätöitä, kesätyöreformissa on viideskin osa. Tämä osuus on työllistymiseen ja työntekemiseen valmentava koulutus, jota voitaisiin järjestää kesäloman aikoihin. Koulutuksessa nuoret oppivat tekemään erilaisia työnhakuun liittyviä suorituksia ja voivat käydä tutustumassa potentiaalisiin työpaikkoihin. Tämän avulla nuoret saisivat paremmat työnhakuvalmiudet ja voisivat saada paremmin kuvaa, millaista työnteko on.
Kesätöiden saaminen on tärkeää, sillä se on nuorelle mahdollisuus päästä tutustumaan oikeaan työelämään ja ansaitsemaan omaa rahaa. Työkokemusta arvostetaan, ja se antaa nuorelle suuren mahdollisuuden kasvaa ihmisenä. Kesälomalla saatu työkokemus ei myöskään vie aikaa koulutöiltä tai muutenkaan haittaa opinnoista suoriutumista.
Antti Avoranta
Helsingin nuorisoneuvoston jäsen
2.4.2019
Hyvä Antti
Pyysin aloitteestasi selvitystä nuorisopalveluista ja kaupunginkanslian elinkeino-osastolta. Selvityksissä kerrotaan tavoista, joilla kaupunki edistää nuorten työllistymistä. Keinoina ovat esimerkiksi Ohjaamossa ja Luupissa järjestettävät Ansio-kurssit, joissa nuoret saavat tietoa työelämästä. Ohjaamossa ja nuorisotaloilla tarjotaan myös muuten apua työnhakuun liittyvissä asioissa.
Kesäsetelin tavoitteena on auttaa peruskoulun päättäviä nuoria saamaan työkokemusta ja edistää myönteisten työelämäkäsitysten syntymistä. Kesäseteli ei ole siis varsinainen työllisyyden hoidon väline, vaan yhdelle nuorten ryhmälle suunnattu erityinen toimenpide. Kesäsetelin laajentaminen kaikkiin 14-19 -vuotiaisiin merkitsisi tuen moninkertaistamista. Tähän kuluva määräraha olisi poissa muista työllistämistoimista, mikä ei olisi tarkoituksenmukaista työllisyyden hoitoa. Esimerkiksi Helsinki-Iisä voi olla kesäseteliä tarkoituksenmukaisempi keino nuoren työllistämiseksi.
Saamani selvitykset ovat kirjeeni liitteinä. Niistä ilmenevät tarkemmin kesäseteliä koskevat Iinjaukset ja työllisyyden hoidon periaatteet. Kyseessä on laaja kokonaisuus, jota kehitetään jatkuvasti. Kiitos sinulle osallistumisestasi tähän kehittämistyöhön.
Lisätiedot: Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054, Ieena.mickwitz(a)hel.fi
Nasıma Razmyar
apulaispormestari
Liitteet:
12.2.109 Elinkeino-osaston työvoima- ja maahanmuuttoyksikön lausunto liittyen nuorten aloitteeseen "Kesätyöreformi"
Kesällä 2019 viidennen kerran toteutuva yhdeksäsluokkalaisten kesäseteli rahoitetaan Helsingin kaupungin työllisyysmäärärahoista. Tarkoitukseen budjetoidut varat riittävät kattamaan setelin avulla työllistyvien nuorten työnantajille maksettavan 300 euron tuen, vaikka kesäsetelin käyttöaste nousisi merkittävästi nykytasosta. Kesäsetelin kohderyhmän laajentaminen yhdeksäsluokkalaisista kaikkiin 14-19-vuotiaisiin helsinkiläisiin merkitsisi moninkertaista laajennusta nykyisestä, hieman yli 5 000 yhdeksäsluokkalaisesta. Tällöin on pohdittava, miten kaupungin työllisyysmäärärahat on syytä kohdentaa ja mihin tavoitteisiin kullakin
kaupungin työnantajalle maksamalla etuudella pyritään.
Kesäsetelin tavoitteena on auttaa helsinkiläisiä peruskoulun päättäviä nuoria saamaan työkokemusta, vahvistaa heidän työelämätaitojaan sekä näin edistää myönteisten työelämäkäsitysten syntyä. Sellaisenaan kesäseteliä ei näin ole tarkoitettu työllisyydenhoidon välineeksi tai esimerkiksi perusasteen jälkeisten opintojen aikaisten kesätöiden saamisen helpottamiseksi.
Nykytilanteessa Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon painopisteenä on auttaa pitkäaikaistyöttömiä sekä kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria sekä maahanmuuttajia löytämään kesätyötä pidempikestoinen työpaikka. Tähän tarkoitukseen voidaan kesäsetelin asemesta käyttää Helsinki-lisää, joka on työttömien helsinkiläisten työnhakijoiden rekrytointiin tarkoitettu taloudellinen tuki, jonka suuruus on 500 euroa kuukaudessa 1-10 kuukauden ajan työsuhteen kestosta
riippuen. Tukea voidaan maksaa esimerkiksi sellaiselle työnantajalle, joka palkkaa alle 30-vuotiaan helsinkiläisen, joka on ollut työttömänä kuusi kuukautta tai enemmän.
On tärkeää, että kaupungin taloudelliset panostukset työllisyydenhoitoon kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti siten, että työllistymisen tuki kohdistuu erityisesti heille, joilla on suhteessa eniten vaikeuksia löytää pitkäaikainen työ- tai koulutuspaikka. Helsingin seudun kesätyömarkkinat ovat vireät, ja nuoret opiskelijat ovat yritysten keskuudessa haluttua työvoimaa kesäaikana. Tästä syystä ei ole perusteltua siirtää työllisyysbudjetin painopistettä jo nykyisellään verrattain hyvin toimivaan osaan Helsingin alueen työmarkkinoita. Jos helsinkiläinen nuori sen sijaan on työtön työnhakija, hänellä on käytettävissään paitsi kattavat henkilökohtaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut, myös kesäseteliä mittavampi kaupungin työnantajalle maksama rekrytoinnin taloudellinen tuki.
Työnhakutaitoihin liittyvä valmennus ja ohjaus sekä työnantajakontaktit ovat tärkeitä kesätyötä etsivälle nuorelle. Koska kesätyömahdollisuuksia on työnantajasta ja toimialasta riippuen avoinna loppusyksystä aina kesään asti, on perusteltua, että tukea työnhakuun on nuorille tarjolla läpi vuoden. Nykyisellään Ohjaamo Helsinki tarjoaa alle 30-vuotiaille helsinkiläisille ajanvarauksetonta apua CV:n ja työhakemuksen teossa ympäri vuoden arkisin klo 12-17 välisenä aikana. Tämän lisäksi Ohjaamossa järjestetään viikoittain nuorille suunnattuja rekrytointitapahtumia. Normaalitoiminnan ohella ja erityisesti kesätöihin liittyen Ohjaamo järjestää
vuonna 2019 talven ja kevään aikana lukuisia kesätyöinfoja sekä lisäksi alle 18-vuotiaille työnhakijoille suunnatun kesätyörekrytointitapahtuman keskustakirjasto Oodissa 26.2.2019.
Lisätiedot Johannes Hirvelä, palvelupäällikkö, puhelin: 310 82535, johannes.hirvela(a)hel.fi
25.2.2019 Nuorisopalvelun lausunto
Aloitteessa ehdotetaan laajaa uudistusta, jonka tavoitteena on parantaa nuorten kesätyön saamisen mahdollisuuksia.
Helsinkiläisten nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin vuoden 2014 ydinryhmä ajoi sinnikkäästi kesätyösetelin käyttöönottoa vuodelle 2015. Ruudin ydinryhmä teki muun muassa kannanoton Helsingin kaupungin talousarvioehdotukseen 2015 otsikolla ”Kesätyöseteli pilottihankkeeksi”. Vuonna 2019 viidettä kertaa jaettava Kesätyöseteli on osoitus nuorten
ja kaupungin välisen yhteistyön voimasta.
Kesäseteli jaetaan nykyisin päättöluokkalaisille peruskoulun nivelvaiheessa, jolloin työkokemuksen kartuttaminen on erityisen tärkeää. Tällä hetkellä lähes kolmasosa 9.-luokkalaisista työllistyy Kesäsetelillä. Lait ja sopimukset vaikuttavat paljon nuoren kesätyösuhteisiin. Kesäsetelin kohdalla kaupunki suosittaa työnantajaa käyttämään palkkauksen periaatteina alan työehtosopimusta ja edellyttää Vastuullinen Kesäduuni-kampanjan periaatteiden noudattamista. Nykyinen Kesätyösetelin palkkasumma määräytyy ”Tutustu työelämään ja tienaa”-mallin mukaisesti, joka ei tarkoita sitä, että kaikki työehtosopimusalat olisivat mukana
mallissa vaan mallin käyttäminen edellyttää työmarkkinajärjestöjen suosituksen lisäksi, että kullakin toimialalla työnantaja- ja työntekijäliitto ovat sopineet keskenään mallin käyttämisestä.
Tutustu työelämään ja tienaa - malli antaa nimensä mukaisesti nuorille mahdollisuuden tutustua eri aloihin, siksi ammattikoulussa opiskelevat eivät kuulu tähän malliin. Heillä on jo tuleva ammatti tähtäimessä ja vähän ammattitaito, joten heidän suhteen ei voi käyttää samaa mallia ja palkkausta kuin peruskoululaisille. Kesätyötilanne 18- vuotiaille ja yli on myös paljon parempi kuin alle 18-vuotiaille. Tähän on monta syytä, esim. työsuojelulaki. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on 18-vuotiaille omat kesätyöpaikat sekä 16-17- vuotiaille omansa. Tämän lisäksi Helsingin kaupunki jakaa kesäseteliä kaikille Helsingin 9-luokkalaisille. Minikesäsetelin
käyttöönottoa hankaloittaa nuorten ikään kytköksissä olevat ehdot. Työsuojelulaissa määritellään, että työnantaja saa ottaa vakinaiseen työsuhteeseen 15 vuotta täyttäneen nuoren, joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Oppivelvollinen saa tehdä työtä enintään puolet loma-ajastaan ja lukukauden aikana hänen työaikaansa on rajoitettu. Kuluvan kalenterivuoden aikana 14 vuotta täyttävä nuori voi tehdä työtä vain huoltajan luvalla. Työsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeusluvan alle 14-vuotiaan työskentelyyn tilapäisesti esiintyjänä tai avustajana esimerkiksi taide- tai kulttuuriesityksissä. 15-vuotias voi itse tehdä ja päättää työsopimuksensa. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen allekirjoittaa huoltaja tai nuori itse huoltajan suostumuksesta.
Kesäsetelin lisäksi kaupungilla on runsaasti erilaista nuorten työllistymismahdollisuuksia parantavaa toimintaa. Nuorisopalvelut järjestävät Helsingin Ohjaamossa, Kontulan Luupissa sekä nuorisotaloilla Ansiokursseja, joiden avulla nuorille tarjotaan arvokasta tietoa työelämästä. Kurssien tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia saada kesätöitä. Lisäksi nuorisotaloilla järjestetään työnhaku-infoja ja muita työnhakuun liittyviä tilaisuuksia. Osana TET -harjoittelua ja sinne hakeutumista monessa koulussa mainostetaan aktiivisesti myös kesäseteliä, niin oppilaille kuin paikallisille yrityksille.
Sähköinen järjestelmä helpottaisi työnantajaa Kesäsetelin täyttö- ja palautusvaiheessa ja siksi se on ollut ideointitasolla jo muutaman vuoden ajan. Järjestelmän tuottamiseen tarvittaisiin kuitenkin lisäresursseja.
Lisätiedot Sonja Witting, nuorisosihteeri, puhelin: 310 79772, sonja.witting(a)hel.fi