Hyvää 90-vuotissyntymäpäivää, Seura! – Nuorten Ääni -toimituksen ja Seura-lehden yhteistyöstä syntyi kuusi nuorten tekemää juttua – tällaista juttuja oli tehdä
Nuorten Ääni -toimituksen nuoret toimittivat Seura-lehden juhlanumeroon 49/2024 ja digiin kumpaankin kolme juttua, joissa nuoret muun muassa haastoivat aikuisia ajattelemaan toisin ja miettivät tulevaisuutta. Jutut voi lukea Seuran verkkosivuilla.
“Laadukasta, hyvää jälkeä! Olen yllättynyt, miten vähällä ohjauksella näinkin tiivis paketti syntyi”, sanoo Nuorten Ääni -toimituksen lehtitoiminnan ohjaaja Mandi Säilä. Juttujen tekemiseen oli aikaa puolitoista kuukautta.
“Sai onnistumisen kokemuksia, kun projekti saatiin menestykkäästi maaliin”, Nuorten Ääni -toimituksen Impi Vahvelainen kommentoi projektia.
Ensi kerralla “nopeammin ja rohkeammin”
Monet toimituslaiset pääsivät projektin myötä tekemään ensimmäistä lehtijuttuaan. Yksi heistä on Ronja Haaja, jolle haasteelliseksi osoittautui haastateltavien löytäminen ja lähestyminen.
“Opin, miten kirjoitetaan leipätekstiä ja haastatellaan ihmisiä.”
Hän ja Liia Hokkanen tutkivat nuorten kaipuuta menneisyyteen jutussaan Olisinpa ollut nuori tällä vuosikymmenellä. Haaja myös otti juttuun valokuvat.
Ensi kerralla tehdään “nopeammin ja rohkeammin”, Haaja sanoo.
Myös Vahvelainen ja Lilja Soininen pääsivät työstämään ensimmäistä lehtijuttuaan. Nauravaisen Viltsun masennus ei näkynyt ulospäin – synkimmistä ajoista hän muistaa vain katkelmia on puhutteleva selviytymistarina masennuksen selättäneestä nuoresta.
Vahvelainen kertoo oppineensa “vastuunottoa, suunnittelua, johtamista, kirjoittamista, haastattelemista, valokuvausta, pettymystä, tiivistämistä ja tehokkuutta”. Haasteita oli erityisesti aikatauluttamisessa ja haastateltavan löytämisessä.
“Parasta oli valmiin jutun näkeminen. Hienoahan se on, kun työ kantaa lopulta hedelmää.”
Entä minkälainen on maailma 50 vuoden päästä? Olli Malankin ja Arska Halmkrona jalkautuivat nuorten keskuuteen kartoittamaan heidän tulevaisuuskuviaan jutussa Tällaisena nuoret näkevät maailman vuonna 2074.
Eino Koskenranta kirjoitti slangin sanakirjaksi tarkoitetun Bro, nuorisoslangi puhuttaa! -jutun. Joidenkin slangisanojen kohdalla määritelmän löytäminen osoittautui hänen mukaansa haastavaksi, mutta lopputulokseen hän on pääosin tyytyväinen.
Lukijat kysyivät, nuoret vastasivat -jutussa Saima Landin ja Elsa Mattsson lähtivät selvittämään, pitävätkö Seuran lukijoiden havainnot nuorista paikkansa.
Mattssonille tämä on ensimmäinen juttu. Landin taas on aiemmin sopinut haastatteluja vain sähköpostitse, joten hänellekin haastateltavien lähestymisessä oli alkuun haasteita.
“Parasta oli kuulla ihmisten vastauksia”, Landin sanoo.
Suorat sanat
“Aikuinen, älä tapa meiltä nuorilta toivoa”, kirjoittaa Hanna Hiltunen samannimisessä kolumnissaan. Hiltusen mukaan se, että aikuiset puheissaan maalaavat dystooppista tulevaisuutta ja lyttäävät nuoria, tappaa nuorilta toivon.
“Jännittää. Se on ensimmäinen kolumnini, mikä tekee siitä totta kai henkilökohtaisemman.”