Blogikirjoituksia
Näiden blogikirjoitusten takana ovat Klaari Helsingin upeat kesätyönuoret Nella ja Aurora.
Nuorten päihteiden käyttö ja saanti
1.7.2021
Jalkauduimme tiistaina Helsingin keskustaan haastattelemaan nuoria ja aikuisia nuorten alkoholin käytöstä ja sen saannista. Teimme myös Google Forms -kyselyn, jota varten tulostimme pieniä QR-koodi lappuja. Jaoimme niitä ihmisille, jotta saisimme paljon vastauksia myös sinne.
Puimme valkoiset Helsinki-paidat päälle, tulostimme QR-koodit sekä nimilaput ja sitten oltiinkin jo valmiina lähtöön. Suuntasimme toimistolta suoraan Hietaniemenrantaan, sillä päivä oli todella kuuma ja uskoimme siellä olevan paljon porukkaa. Ihmiset olivat ystävällisiä ja saimme hyviä keskusteluja aikaan.
Haastattelut kaupungilla
Haastattelumme alkoivat aina kysymyksellä “onko mielestäsi alaikäisen helppo saada alkoholijuomia?” Tähän suurin osa vastasi iästä riippumatta, että kyllä on. Tämän jälkeen kyselimme lisää. Millaisia alkoholijuomia ja mistä he niitä saavat? Aikuiset vastasivat usein, että mietoja juomia niin, että sisar tai vanhempi ystävä hakee heille. Nuorista taas suurin osa vastasi niin, että vahvempia juomia on helpompi saada nuorilta, jotka myyvät niitä isoissa erissä alaikäisille nuorille. Esimerkiksi Snapchat-sovelluksessa, joka on todella suosittu nuorten keskuudessa, on todettu isona ilmiönä viinan helppo myynti ja osto. Siellä nuoret viestittelevät myyjän kanssa, sopiakseen paikan missä he tapaavat ja tekevät siellä kaupat.
Kysyimme myös ihmisten mielipidettä siihen, jos vanhempi ostaa alkoholijuomia omalle alaikäiselle lapselleen. Lähtökohtaisesti alkoholin ostaminen tai minkäänlainen välittäminen alaikäiselle nuorelle on laitonta, mitä ei saa unohtaa tätä tekstiä lukiessa. Tähän kysymykseen kuitenkin saimme paljon erilaisia vastauksia ja syntyi hyviä keskusteluja.
Monet aikuisista olivat alussa sitä mieltä, ettei lapsille pitäisi ostaa alkoholia. Kysyimme perusteluja, ja suurin osa perusteli mielipiteensä sillä, että se olisi laitonta. Kun kerroimme, että monet nuoret saavat helpommin hankittua väkeviä alkoholijuomia kuin mietoja, osa vanhemmista alkoi pohtia mielipidettään uudelleen. Osa ei tuon jälkeen osannut enää sanoa kumpi olisi parempi vaihtoehto, ja muutama pitäytyi kielteisessä mielipiteessään perustellen sitä sillä, ettei nuorten tulisi ollenkaan edes juoda alkoholia.
Saimme myös vastauksia, joissa aikuinen sanoi heti alkuun alkoholin ostamisen lapselleen olevan okei, sillä näin heidän omatkin vanhempansa olivat toimineet. Perusteluna oli myös se, että aikuiset tiesivät kuinka helposti lapset saavat alkoholia käsiinsä, osti sen sitten oma vanhempi tai ei. Monet vanhemmat, jotka olivat myönteisiä alkoholin ostamisesta alaikäisille, vetosivat heidän ikäänsä. Yksikään haastattelemistamme aikuisista ei olisi ostanut alkoholia alle rippikouluikäisille eli noin alle 15-vuotiaille.
Yksi aikuinen kertoi hänellä olleen kotona käytäntö, jossa alkoholia juotiin vanhempien valvonnassa kohtuullisesti. Tämän jälkeen sai lähteä ulos kavereiden kanssa eikä siellä ollut enää lupaa juoda enempää. Hän sanoi, että käytäntö toimi hänelle ja hänen sisaruksilleen hyvin.
Kysyimme samaa kysymystä myös nuorilta, joiden vastaukset olivat suurilta osin yksimielisiä. Nuorille oli yhdentekevää saavatko he omilta vanhemmiltaan alkoholia vai eivät. Perusteluna oli se, että he saavat sitä kuitenkin, jos haluavat. Nuoret toivat myös esiin sen, että olisi kiva, jos pystyisi puhumaan vanhemmilleen avoimesti juomisesta eikä sitä tarvitsisi salata heiltä tai pelätä tulla huonossa kunnossa kotiin. Osa nuorista myös vastasi, että olisi kiva, jos omatkin vanhemmat voisivat ostaa heille alkoholia, koska heidän kavereidenkin vanhemmat ostavat eikä tarvitsisi lähteä etsimään alkoholin myyjiä erikseen. Haastateltujen joukossa oli myös pari nuorta, jotka eivät olleet koskaan juoneet tai kokeneet kiinnostusta juomista kohtaan. Heidän mielestään vanhempien ei pitäisi ostaa lapsilleen alkoholia, sillä se on laitonta.
Päihdekysely nuorille
Google Forms -kyselyyn saimme kaiken kaikkiaan 53 vastausta. Vastaajat olivat kaikki yli 15-vuotiaita. Heistä 45 kertoi että on juonut alkoholia, ja 34 vastaajaa kertoi saaneensa alkoholin kaveriltaan tai tutultaan. Yllätyksenä tuli, että noin 40 prosenttia on saanut alkoholia vanhemmiltaan. 30 prosenttia kertoi ostaneensa alkoholin Snapchat-sovelluksen kautta. Puolilla vastaajista oli vanhempien lupa juomiseen ja puolilla taas ei.
68 prosenttia vastaajista on kokeillut muitakin päihteitä kuin alkoholia, suurin osa nikotiinituotteita ja puolet kannabista. Nikotiinituotteita kokeilleista kuitenkin vain 22% käyttää päivittäin, tai viikoittain, ja loput ovat vain kokeilleet, tai käyttävät harvoin. Nikotiinituotteet on saatu suurimmaksi osaksi kaverilta tai tutulta, ja loput ovat ostaneet Snapchat-sovelluksen kautta. Kysyimme kyselyssä, miksi kukin on kokeillut/käyttänyt päihteitä, ja yleisimmät vastaukset olivat “hauskanpidon takia”, ja “kokeilun halusta”. Muutama vastasi käyttävänsä “koska kaveritkin käyttää”. Osa nuorista oli kertonut tarkemmin, esim. käyttävänsä porukassa, jotta olisi sosiaalisempi.
Alustimme kyselyssä myös hiukan ensi viikon aihetta ja kysyimme, kokevatko nuoret ryhmäpainetta päihteiden käytön osalta. Nuorista 88% vastasi, että eivät koe ryhmäpainetta.
Kaiken kaikkiaan koemme, että jalkautumispäivä oli erittäin antoisa. Saimme paljon mielenkiintoisia vastauksia ja tietoa. Meillä oli todella hauskaa kyselyitä tehdessä!
Käy säkin vastaamassa meidän kyselyymme!
Ryhmäpaine – onko sitä nuorten keskuudessa?
2.7.2021
Eilen meille koitti uusi jännittävä päivä töissä. Jalkauduttiin uudestaan haastattelemaan nuoria. Näimme ensin Ogelin toimistolla, jossa tulostettiin taas tarvittavat QR-koodit ja muut laput. Matkamme kävi bussilla kohti Maunulaa. Sinne oltiin järjestetty todella upea Pride-tapahtuma. Siellä oli lautapelejä, kukkaseppeleen tekoa, graffitien tekoa ja paljon muuta chillailua. Musiikki kaiken taustalla piti ihanaa tunnelmaa yllä. Tarkoituksena oli tavoittaa mahdollisimman paljon nuoria tapahtumassa haastattelujamme varten, mutta valitettavasti nuoria ei oikein ollut paikalla. Saimme muutaman vastauksen tapahtumassa ja siirryimme sitten Stoaan siinä toivossa, että tavoittaisimme enemmän nuoria.
Aihe josta keskustelimme nuorten kanssa oli ryhmäpaine. Uskoisimme, että me kaikki olemme kokeneet sitä jossain määrin meidän elämämme aikana. Kysyimme kuinka suuri vaikutus ryhmäpaineella on yleisesti nuorten kaveriporukoissa. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että ryhmäpaine ei ole kovin suurta enää noin 17-vuotiailla. Yksi nuori vastasi tähän, että se riippuu paljon porukasta. Tämä on ainakin omista kokemuksista todettu todeksi. Joissain porukoissa paine on kovempaa kuin toisissa.
Forms-kyselyyn vastanneista 70 prosenttia ei koe ryhmäpaineen vaikuttavan heihin. Tämä tuli meille suurena yllätyksenä. Olisimme olettaneet juuri käänteistä tilastoa. Kuitenkin kysyimme näiltä 30 prosentilta, jotka kokevat ryhmäpainetta, että millaisissa tilanteissa tai asioissa he kokevat sitä. Yksi vastauksista, joka on varmasti melko yleinen ryhmäpainetilanteessa, on kun omat tavat poikkeavat muiden yleisestä tavasta toimia. Myös yksi kertoi kokevansa ryhmäpainetta tilanteissa, joissa pitäisi esimerkiksi jäädä kotiin lepäämään, mutta lähteekin töihin tai ulos kavereiden kanssa. Tässä yksi syy voi olla ns. pelko pois jäämisen tunteesta tai siitä, että jotain jää kokematta. Kysyimme myös yhtenä välikysymyksenä, että onko sinun helppo sanoa ei. Vastaukset jälleen kerran yllättivät meidät. Nyt jopa alle 30 prosenttia kertoo kieltäytymisen olevan vaikeaa ja yli 70 prosenttia sen olevan helppoa.
Jatkokysymyksenä kysyimme, että millaisissa tilanteissa tai asioissa on vaikeaa sanoa ei. Tähän saimme paljon erilaisia vastauksia. Yhden mielestä kaikissa tilanteissa se on helppoa, kun taas toisen mielestä on vaikeaa sanoa ei vanhemmille ihmisille tai ihmisille, joilla on iso auktoriteetti. Muutama vastaus oli yhteneväisiä, ja niissä tuli esiin, että on vaikea sanoa ei, jos pyydetään apua johonkin. Yksi vastaajista kertoi, että päihtyneenä kieltäytyminen on vaikeaa, kun tilannetajukin katoaa. Päihtyneenä tulee helpommin tehtyä asioita, jotka kaduttavat aamulla, ja voi joutua itse ryhmäpaineen kohteeksi, tai toisinpäin voikin olla itse se, joka yllyttää toista.
Seuraavassa kysymyksessä kysyttiin, miten ryhmäpainetta voitaisiin keventää. Vastauksissa tuli esiin se, miten suuri vaikutus sillä on, keiden kanssa viettää aikaa. Neuvoksi annetiin hankkia parempia kavereita. Se laittaa miettimään, että miksi tosiaan vietämme aikaa ihmisten kanssa, jotka saavat olon epämukavaksi, tai tekemään asioita, joita emme halua tehdä? Nopeasti ajateltuna kuulostaa siis ihan loogiselle, että vaihdetaan kaveriporukkaa. Se ei kuitenkaan ihan niin toimi, kavereiden saaminen ei valitettavasti ole ihan niin helppoa kuin luulisi. Monesti porukat ovat jo muodostuneet, eikä niihin haluta uusia, tai olet jo porukassa lapsuudenystäväsi kanssa, etkä uskalla tutustua uusiin ihmisiin. Eikä läheskään aina ryhmäpaine tarkoita, että sitä tapahtuisi useasti, tai että he eivät olisi oikeita kavereita koska he painostavat sinua. Niin kuin aikaisemmin totesimme, saatat päihtyneenä päätyä itsekin siihen rooliin, että painostat muita tekemään, jotain mitä he eivät itse haluaisi tehdä. Tilanne voi tulla ihan yllättäen, ja aika usein päihteillä on tekemistä asian kanssa.
Ryhmäpaine ei kuitenkaan aina ole pahasta. Kysyimmekin vastaajilta, millaisia ovat tilanteet, joissa ryhmäpaine voikin olla hyvä asia. Vastauksista nousi esille, että ryhmä voi painostaa tekemään myös jotakin hyvää. Toinen hyvä pointti oli, että jos onkin itse tekemässä jotain tyhmää, ryhmä voikin pysäyttää sen, ja kieltää tekemästä niin. Tällaisissa tilanteissa ryhmäpaine tosiaan on hyvästä, ja haastaa itseään toimimaan paremmin.
Mitä sinä ajattelet ryhmäpaineesta? Vastaa meidän kyselyyn!