Helsingissä selvitetään oppilaiden näkemyksiä kestävästä kouluruokailusta
Helsingin kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä osana hiilineutraaliustavoitteita Helsinki vähentää myös ruoan kulutuksesta ja hankinnasta aiheutuvia ilmastovaikutuksia.
Tavoitteen saavuttamiseksi kaupungin liikelaitos Palvelukeskus Helsinki kehittää uutta kasvis- ja kalareseptiikkaa yhteistyössä Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Palvelukeskus Helsinki valmistaa ruokaa noin 44 000 helsinkiläiselle kouluruokailijalle, joten ruokapalvelujen ilmastovaikutukset ovat määrältään merkittäviä.
Hyödynnämme reseptiikassamme monipolisesti erilaisia kasviproteiineja, kuten Quornia, Härkistä ja Nyhtökauraa sekä testaamme markkinoille tulevia uusia tuotteita aktiivisesti. Myös Itämeren kala on yksi tärkeä raaka-aine, jota käytimme ruokapalveluissamme vuonna 2020 kokonaisuudessaan noin 30 000 kiloa. Tavoitteenamme on kehittää uusia tuotteita, jotka ovat vastuullisia, kiinnostavia ja maistuvat oppilaille
Eeva Lappalainen, Palvelukeskus Helsinki
Oppilaiden ääni kuuluviin
Palvelukeskus Helsinki tekee yhteistyötä Just food eli Reilu ruokamurros -hankkeen kanssa, jossa etsitään ratkaisuja ilmastoystävällisempään kouluruokailuun yhdessä oppilaiden kanssa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Oppilaiden kuuleminen on tärkeää ilmastoystävällisen kouluruokailun kehittämisessä myös hankkeen tutkijoiden mielestä.
Oppilaiden oma ääni on puuttunut välillä kuumanakin käyvästä kouluruokakeskustelusta. Tutkimuksen avulla haluamme tuoda nuorten ratkaisuehdotuksia kokonaisvaltaisemmin mukaan kouluruokailun kehittämiseen
Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus
Ruokapajoista ja makuraadeista arvokasta tietoa
Oppilaiden näkemyksiä kerätään ruokapajoissa, joita järjestetään Helsingissä Kankarepuiston ja Porolahden peruskouluissa. Nuorten ratkaisuehdotuksissa korostuvat ruokien maun ja monipuolisuuden parantaminen. Kasvisruoka halutaan nostaa linjastossa esille paremmin ja kasviproteiineja ottaa mukaan esimerkiksi salaattipöytiin. Oppilaat toivovat myös rauhallisempaa ja viihtyisämpää ruokaympäristöä.
Oppilailla on kouluruokailun kehittämiseen monta eri tulokulmaa. Perinteisiä kouluruokatoiveitakin esitetään, mutta ehdotusten moninaisuus on yllättänyt positiivisesti,
Oppilailla on kouluruokailun kehittämiseen monta eri tulokulmaa. Perinteisiä kouluruokatoiveitakin esitetään, mutta ehdotusten moninaisuus on yllättänyt positiivisesti,
Roosa Ritola, Suomen ympäristökeskus
Ruokaympäristöä ja makua parantamalla voidaan lisätä kouluruokailuun osallistumista. Oppilaat osallistuvat myös makuraateihin, joissa maistellaan ja arvioidaan uusia kasvis- ja kalaruokia. Oppilaat saavat samalla testata myös tietämystään eri ruokien hiilijalanjäljistä. Makuraadit tuottavat arvokasta tietoa reseptiikan kehittämiseen.
Makuraadit ovat yksi tapa osallistaa oppilaita, mitä teemme ruokapalveluissamme säännöllisesti. Meille on tärkeää tietää, mistä oppilaat pitävät, jotta ruoka maistuu. Toisaalta on tärkeää antaa oppilaille aidosti mahdollisuus vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin. Makuraatien kautta testaamme tuotteita ennen ruokalistoille tuomista ja kehitämme ruokia edelleen,
Eeva Lappalainen, Palvelukeskus Helsinki
Helsingin lisäksi Reilu ruokamurros hankkeessa oppilaiden näkemyksiä on kerätty myös Muuramesta, Keski-Suomesta. Tutkimuksen tavoitteena on verrata myös eroja kaupunkilais- ja maaseutunuorten kesken.
Ilmastovaikutuksiltaan puolitettuja reseptejä
Kotitaloustunneilla oppilailla on mahdollisuus valmistaa myös ilmastoystävällisiä kouluruokareseptejä.
Kouluruoka 2030 -tietolehtinen sisältää kouluruokailussa hyväksi todettuja ilmastoviisaita reseptejä Palvelukeskus Helsingin ja Muuramen ravitsemispalveluiden ammattilaisilta. Kuuden viikon esimerkkiruokalista havainnollistaa, miltä ilmastovaikutuksiltaan puolitettu kouluruokalista voisi esimerkiksi näyttää. Lista täyttää ravitsemussuositukset ja sen kustannustaso pysyy kutakuinkin samana.
Kotikokkailuun sopivia ilmastoystävällisiä koulujen suosikkireseptejä on myös julkaistu Palvelukeskus Helsingin sivuilla.
Lisätietoja
Minna Kaljonen, tutkimusprofessori
Just food -hankkeen johtaja, Suomen ympäristökeskus
puh. 0295 251 252, minna.kaljoneni@syke.fi
Eeva Lappalainen, kehityspäällikkö
Palvelukeskus Helsinki / ruokapalvelut
puh. 09 310 40836, eeva.lappalainen@hel.fi