Valkoposkihanhikannan aiheuttamiin ongelmiin on puututtava

Valkoposkihanhet (Branta leucopsis) ovat arkipäiväinen näky Helsingissä. Niiden määrä on kasvanut viime vuosina suuresti, ja ne ovat tulleet jäädäkseen osaksi Helsingin kaupunkiympäristöä. Kannan kasvun seurauksena myös valkoposkihanhien aiheuttamien ongelmien määrä on lisääntynyt. Valkoposkihanhet viihtyvät ihmisten suosimilla ajanviettopaikoilla puistoissa ja viheralueilla. Monin paikoin hanhet ovat vallanneet kokonaisia viherkenttiä. Erityisesti valkoposkihanhien poikaset aiheuttavat emoissa suurta aggressiivisuutta, joka saattaa purkautua ihmisiin fyysisenä hyökkäyksenä. Hanhet voivat olla huomattava turvallisuusuhka etenkin lapsille ja aiheuttaa vaaratilanteita vilkkailla kevyeen liikenteen väylillä, kuten Töölönlahden ympäristössä.

Valkoposkihanhet vähentävät lukuisten kohteiden, muun muassa Suomenlinnan ja Kaivopuiston, viihtyvyyttä. Valkoposkihanhien uloste laskee viheralueiden houkuttelevuutta. Myös Merikylpylän puistossa Lauttasaaressa suositut viheralueet ovat ajautuneet lähes käyttökelvottomaan kuntoon valkoposkihanhien johdosta. Tämä valitetteva ilmiö on ristiriidassa Helsingin merelllisen strategian kanssa. Monet liikuntaan soveltuvat viherkentät ovat käyttämättömiä, sillä niiden kuntoisuus on kärsinyt merkittävästi ulosteen vuoksi.

Valkoposkihanhien aiheuttamien ongelmien, kuten jätösten siivoaminen, aiheuttaa Helsingin kaupungille kunnossapitokuluja. Viheralueiden puhtaanapitoon kuluu enemmän resursseja, kun valkoposkihanhien jätöksiä putsataan ja viheralueita valjastetaan ihmisten käyttöön. Uloste aiheuttaa niin ikään hygieniariskin lapsille ja muille eläimille.

Helsinki ei ole valkoposkihanhien kanssa yksin, mutta niiden aiheuttamien ongelmien kanssa kyllä. Muissa kaupungeissa, joissa vastaaviin haasteisiin on törmätty, on ongelmaan tartuttu. Muun muassa Ruotsissa hanhien munia rikotaan kannan pitämiseksi elinvoimaisena. Virossa valkoposkihanhet luokitellaan riistaksi, jota voi syksyisin metsästää samoista syistä kuin Ruotsissa. Myös kotimaassa esimerkiksi Lahdessa ja Espoossa asiaan on puututtu myöntämällä poikkeuslupia hanhien hätistelyyn koirien avulla. Toimenpiteet ovat olleet toimivia ja niillä valkoposkihanhikannasta on kyetty huolehtimaan kestävästi.

Helsingin yliopiston Viikissä sijaitsevan koetilan peltojen sadot ovat kärsineet, kun valkoposkihanhet ovat syöneet tutkimusalueiden tuotantoa. Satokatoon puututtiin hätistelemällä hanhia koiran avulla, mikä tuotti tulosta. Vastaava koirin tapahtuva hätistely on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi välttää sitä tuhoa, jota valkoposkihanhet aikaansaavat.

Aihe on herättänyt runsaasti tyytymättömyyttä helsinkiläisten keskuudessa. Aiheeseen liittyen on kirjoitettu lukuisia valtuustoaloitteita, joista viimeisin eteni kaupunginvaltuuston käsittelyyn 30.5.2018. Aloite palautettiin asian valmisteluun 30.5.2018 §150 siten, että valkoposkihanhien määrän kehitystä tullaan seuraamaan ja tarvittaessa hakemaan ELY-keskukselta poikkeuslupaa valkoposkihanhien aiheuttamien haittojen vähentämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei Helsingin aie ole puuttua valkoposkihanhien aiheuttamiin ongelmiin. Nyt jos koskaan tulisi ottaa mallia muiden kaupunkien tehokkaista toimenpiteistä, kuten suojametsästyksestä. Helsinki ei jostakin syystä seuraa muiden kaupunkien menestyksekkäitä esimerkkejä.

Ongelma uhkaa äityä vielä suurempaan mittaluokkaan, mikäli valkoposkihanhien aiheuttamiin ongelmiin ei välittömästi puututa. Nykyisellään valkoposkihanhien hätistelyä ei koeta oikeudenmukaiseksi. Valkoposkihanhet ovat Euroopan unionin erityisesti suojelema laji, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niitä voisi esimerkiksi hätistellä. EU:n lintudirektiiviä tulkitaan Helsingissä uppiniskaisesti samaan aikaan kun muut kaupungit ovat päässeet eroon tästä murheenkryynistä. Alati kasvava populaatio tulee aiheuttamaan vielä suurempaa haittaa, jos sen toimintaan ei puututa. Viime kädessä tulisi menetellä niin, että ihminen on etusijalla, luontoarvoja unohtamatta.

Valkoposkihanhien aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi on tartuttava ajoissa, ennen kuin kannan kasvu karkaa käsistä. Silloin hintalappu on kosolti suurempi. Nyt on aika laittaa kapuloita valkoposkihanhien rattaisiin!

Aloite on hyväksytty Helsingin nuorisoneuvoston kaupunkiympäristön toimialaryhmän kokouksessa 11.06.2020 § 57.

VASTAUS

23.12.2020

Nuorten aloite valkoposkihanhien aiheuttamiin ongelmiin puuttumiseksi

Hyvä Aloitteentekijä,

kuten aloitteessasi mainitsetkin, aiheesta on tehty lukuisia valtuustoaloitteita. Kaupunginvaltuusto käsitteli aihetta viimeksi 25.11.2020 valtuutettu Otto Meren aloitteen yhteydessä:

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatostiedote/2020/Keha_2020-11-25_Kvsto_20_Pt/8B508B57-7A86-CAFABB38-75DFDAE00003/Valtuutettu_Otto_Meren_aloite_valkoposkihanhien_ai.pdf

Aihe oli esillä myös 4.11.2020 valtuutettu Pennasen petoeläinten pesimisen tukemista käsittelevän aloitteen yhteydessä:

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-jahallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2
020&ls=11&doc=Keha_2020-11-04_Kvsto_18_El

7.10.2020 kaupunginvaltuusto käsitteli valtuutettu Ahlbladin aloitetta valkoposkihanhien torjunnasta kasvillisuudella (257 §):

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-jahallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2
020&ls=11&doc=Keha_2020-10-07_Kvsto_16_Pk

Valtuutettu Meren aloite valkoposkihanhien määrän ja niiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi, joka tosiaan palautettiin vuonna 2018, katsottiin loppuun käsitellyksi valtuustossa 22.5.2019 (163 §):

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-jahallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2
020&ls=11&doc=Keha_2019-05-22_Kvsto_10_Pk

Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045, anna.villeneuve(a)hel.fi

Anni Sinnemäki

apulaispormestari