Parempaa kouluruokaa

Aloite saapunut 20.9.2024

 

Nuoria huolettaa nuorten mielenterveys. Jotta oppilaat kestäisivät paremmin koulussa, niin koulussa pitäisi olla parempaa ruokaa. Jos koulussa on parempaa ruokaa niin jaksaa paremmin, on parempi mielentila eikä väsy sekä jaksaa opiskella koko päivän.
Kun on huonoa ruokaa opiskelijat syövät vain leivän, mutta jos on hyvää ruokaa opiskelijat syövät enemmän.

Nuorten budjetissa tuli mielenterveys esille huolestuttavalla tavalla ja toivoisimme asiaan muutosta.

 

VASTAUS

 

26.12.2024

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kahteen parempaa kouluruokaa koskevaan nuorten aloitteiseen seuraavan vastauksen:

Kiitos aloitteistanne.

On totta, että kouluruokailulla on iso merkitys oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja syömällä säännöllisesti jaksaa keskittyä paremmin koko koulupäivän. Olisikin tärkeää, että kaikki oppilaat kävisivät päivittäin syömässä monipuolisen ja riittävän lounaan.

Parempi kouluruoka voi tarkoittaa monta eri asiaa. Toisesta aloitteesta saamiemme lisätietojen perusteella kouluruokailu olisi parempaa, jos ruokailutilat olivat tilavammat ja rauhallisemmat. Tarjotut ruoat voivat myös olla valmistettu huonosti, esim. näyttää pahalle, olla kylmää tai palanutta. Lisäksi tarjolle toivottiin mehua ja myös erilaisia erityispäiviä tai eri maiden kulttuurijuhlia. Ruokailuun toivottiin enemmän vaihtoehtoja, eikä pelkästään kasvisruokia vaan myös vastuullisesti lähellä tuotettua lihaa. Lihan määrän vähentäminen kouluruokailussa lisää samalla eläinten hyvinvointia.

Kouluruokailun suunnittelua ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus (VRN 2017), Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta –ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin (VRN 2019), Terveyttä ruoasta (VRN 2014)). Ne antavat suuntaviivat ravitsevan ja monipuolisen kouluruoan suunnitteluun kaikille oppilaille. Esimerkiksi mehua ei suositusten mukaan saa tarjota, vaan lounaan ruokajuomana on maitoa, piimää ja vettä.

Vaihtoehtojen tarjoamisen tiedetään lisäävän oppilaiden osallistumista kouluruokailuun ja siksi päivittäin on tarjolla kaksi ruokaa, joista toinen on aina kasvisruoka. Niistä voi valita ruoaksi toisen tai syödä molempia. Juhlapäivät ja teemaviikot tuovat vaihtelua 9–10 kertaa vuodessa, ja silloin tarjotaan myös jälkiruokaa. Yksi teemoista on kevätlukukaudella vietettävä maateema, jossa tutustutaan eri maiden ruokiin.

Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio vähentää myös ruoan ympäristökuormitusta. Kaupunginvaltuusto on tehnyt vuonna 2019 päätöksen tavoitteesta vähentää liha- ja maitotuotteiden kulutusta 50 %. Kouluissa onkin nykyään 1–2 kertaa viikossa päivä, jolloin lounaalla on tarjolla kaksi kasvisruokaa lisäkkeineen. Koululounailla lihan määrää on päätöksen mukaan vähennetty ja vaihdettu punaista lihaa vaaleaan lihaan tai kalaa sisältäviin vaihtoehtoihin ympäristö- ja ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Vuosien 2018–2024 välillä on vähennetty kuusi punaista lihaa sisältävää ruokalajia, joista kolme on vaihdettu kasvisruokaan ja kolme kalaan tai siipikarjaan. Käyttämämme naudan-, sian- ja siipikarjanliha on kotimaista. Kala on vastuullisesti pyydettyä ja ruokalistalla on myös kotimaista järvikalaa.

Ruokailuympäristö vaikuttaa olennaisesti kouluruokailun suosioon joko sitä lisäävästi tai vähentävästi. Rauhallisessa, siistissä ja viihtyisässä ympäristössä ruokailuhetki tarjoaa virkistävän ja yhteisöllisen tauon kaikille ruokailuun osallistuville. Ravintolasalin tulisi olla houkutteleva, kannustava ja terveelliset valinnat mahdollistava ympäristö. Kun ruokasalissa viihtyy hyvin ruokailun ajan, lapsi ja nuori oppii ymmärtämään ruoan, yhdessäolon ja ruokatauon merkityksen hyvinvointinsa edistäjänä. Kouluruokailusuositusten mukaan oppilaiden ruokailuaika tulisi olla vähintään 30 minuuttia, mutta tämä ei toteudu kaikissa kouluissamme. Liian lyhyt ruokailuaika voi johtaa helposti ahmimiseen, pienempiin annoskokoihin tai ruokailun väliin jättämiseen. Lisäksi rehtorien tulee huomioida lounaan ajankohdan sopivuus lukujärjestyksiin sekä oppilaiden koulupäivän pituus, ettei ruokailuaika ole aivan liian aikainen tai myöhäinen.

Kun uusi koulurakennus ja -ravintola suunnitellaan, huomioimme suunnittelussa, että koulun oppilaat mahtuvat ruokailemaan tilaan 30 minuutin ruokailuvuorossa. Lisäksi kalustuksessa voidaan huomioida, että on erikokoisia pöytäryhmiä lisäämässä viihtyisyyttä ja mahdollisuutta valita itselle sopiva paikka. Haasteena suosituksen toteuttamisessa on etenkin, jos oppilasmäärä kasvaa vuosien varrella ja samaan kouluravintolaan tulee mahduttaa enemmän syöjiä ruokailuvuoroja ja kalustusta tiivistämällä. Ravintolatilojen laajentaminen voi olla mahdotonta, jos koulu on täynnä tai uusien ravintolatilojen rakentaminen taas olisi hyvin kallista.

Kouluruoan tulee olla laadukasta, maukasta ja hyvin valmistettua, eikä se saa olla raakaa, palanutta tai kylmää. Jos huomaat kouluravintolassa, että näin on, on paras kertoa siitä heti kouluravintolan henkilökunnalle, jotta he voivat korjata tilanteen heti ja vaihtaa uudet ruoat tarjolle. Keittiöhenkilökunnalle voi ruokailun jälkeen kertoa pitikö tämän päivän ruoan mausta tai ulkonäöstä. Kaikki oppilailta saamamme palaute auttaa meitä kehittämisessä.

Pidämme tärkeänä, että koululounasta kehitetään oppilaiden tarpeiden mukaan. Pidämme vuosittain oppilaille asiakastyytyväisyyskyselyn ja toiveruokakyselyn, joiden pohjalta suunnittelemme ruokalistaa. Järjestämme otantana myös ruokaraateja, joissa oppilailla on mahdollisuus arvioida uusia kehitettyjä ruokalajeja, ennen kuin ne pääsevät ruokalistalle. Kouluruokailuun ei ole varattu lisärahoitusta, joten pyrimme kehittämään kouluruokailua paremmaksi nykyisellä rahamäärällä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta suosittelee Helsingin kouluja perustamaan ravintolatoimikuntia antamaan syötteitä entistä maukkaamman kouluruoan kehittämiseen.

Kouluruokailun kehittämiseksi jokaisessa koulussa olisi hyvä toimia ravintolatoimikunta. Se on ryhmä, jossa oppilaat yhdessä koulun ja ruokapalvelun henkilökunnan kanssa voivat yhdessä kehittää juuri oman koulun ruokailua. Se olisi myös hyvä ryhmä keskustella tämän tyyppisistä asioista, kuten miten voimme rauhoittaa oman koulun ruokailuaikaa tai mitä mausteita toivoisimme tarjolle. Jos teidän koulussa ei vielä ole ravintolatoimikuntaa, sitä kannattaa ehdottaa rehtorille. Kysymyksiä, ehdotuksia tai palautteita kouluruokailuun liittyen voi antaa myös Helsingin kaupungin hel.fi-nettisivujen kautta Anna palautetta – kohdassa.

Voitte olla yhteydessä lisätiedonantajaan, jos haluatte tarkemmin tietoja joistakin edellä mainituista asioista tai tulee muuta kysyttävää.

 

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas

 

Lisätiedot

Katja Peränen, ruokapalveluasiantuntija, puhelin: 310 22596, katja.peranen(a)hel.fi