Nuorten mielenterveys

Aloite saapunut 19.4.2022

 

Hei!
Nuorten hyvän mielenterveyden ylläpitäminen on erittäin tärkeää.
Se ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kun mielenterveysongelmista puhutaan.
Mielenterveysongelmat ovat sairauksia. Vakavia sairauksia jotka voivat johtaa kuolemaan.
Se, että nuoret eivät kuule sairauksista, ei estä meitä saamasta niitä. Sen sijaan, jos emme kuule niistä, tunnemme olomme entistä yksinäisemmäksi.

Minä itse sain masennus ja ahdistus diagnoosini liian myöhään. Olin jo vuosien ajan miettinyt, miksi minusta tuntuu tältä, miksi kouluun meneminen tuntuu siltä, että joku repii sydämeni ulos ja talloo sen päällä. Miksi haluan kuolla aina, kun ajattelen tulevaisuuttani.
Jos minulle olisi silloin koulussa opetettu, että hei, on ihmisiä jotka ovat vain todella sairaita, ja heidän aivot tekevät näin, olisin tajunnut oman tilanteeni aiemmin, ja osannut etsiä apua.
Minua ei opetettu. Jouduin yksin kärsimään vuosia, luullen että olen vain heikko, että haluan vain lintsata koulusta. Ajatellen, että ansaitsen kipua, ansaitsen sen että satutan itseäni.
Kun vihdoin pääsin psykologille käymään, puhuin tunteistani, sain kuulla mielenterveysongelmista, sain diagnoosin, tunsin itseni huomattavasti vähemmän yksinäiseksi. Tuolla jossain oli ihmisiä kuin minä, ja sairauteeni on lääkkeitä ja apua saatavilla.

Opetetaan lapsille mitä ovat mielenterveysongelmat, ja miten niihin voi kysyä apua, jotta heidän ei tarvitse kärsiä kuten minä, ja usea ikätoverini olemme kärsineet.

T. nuori, joka olisi tarvinnut apua

 

VASTAUS

 

30.6.2022

 

Kiitos aloitteestasi, jossa esität, että mielenterveydestä ja siihen liittyvistä ongelmista tulisi puhua enemmän ja mielenterveyteen liittyviä asioita pitäisi käsitellä kouluissa enemmän.

Olen pahoillani siitä, että kohdallasi diagnoosin ja siten tarvitsemasi tuen ja avun saaminen vei aikaa. Olen kuitenkin iloinen siitä, että olet halunnut nostaa asian esille, tehdä siitä aloitteen ja näin osaltasi vaikuttaa siihen, että sama ei enää toistuisi muiden nuorten kohdalla.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat nousseet esille niin kouluterveyskyselyssä kuin useammassa muussakin selvityksessä. Näihin haasteisiin ollaan Helsingissä vastaamassa ja nuorten mielenterveyden edistäminen onkin yksi valtuustokauden tärkeistä kaupunkistrategian tavoitteista.

Kouluissa oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on koko koulun henkilöstön vastuulla. Opettajat, koulupsykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, koululääkäri ja muu henkilöstö ja yhteisön jäsenet voivat olla mielenterveyden edistäjiä ja puolestapuhujia. Vuonna 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi oppaan Kouluikäisten mielenterveysongelmien tukeen ja hoitoon perustason palveluissa. Opas on katsottavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-547-6

Kouluissa perusopetuksen opetussuunnitelman yleisissä osissa painotetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Opettajan tulee seurata ja tukea jokaisen oppilaan hyvinvointia. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan terveystietoa opetetaan 1.-6. vuosiluokilla osana ympäristöoppia ja 7.-9. vuosiluokilla terveystieto on omana oppiaineenaan. Opetuksessa syvennetään ja laajennetaan alempien vuosiluokkien aikana käsiteltyjä teemoja ikäkauden mukaisesti. Terveystiedon tunneilla käsitellään muun muassa mielenterveyttä ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Kouluissa tehdään kouluterveyskysely joka toinen vuosi, ja sen tuloksia hyödynnetään koulun tasolla esimerkiksi terveystiedon opetuksessa. Kyselyssä kerätään tietoa muun muassa hyvinvoinnista, yksinäisyyden kokemuksesta ja ahdistuneisuudesta.

Kouluterveydenhuollon vuosittaisiin terveystarkastuksiin sisältyy kaikilla vuosiluokilla fyysisen kehityksen lisäksi myös psykososiaalisen kehityksen, turvallisuuden, ihmissuhteiden ja mielenterveyden selvittäminen. Terveysneuvontaa annetaan terveystarkastuksissa ja terveysneuvonnan yksi osa-alue on mielenterveys. Terveystarkastusten lisäksi järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaisia tapaamisia. Työntekijällä on mahdollisuus tavata lasta, nuorta ja hänen perhettään joustavasti oman huolensa perusteella. Lisäksi lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus hakeutua vastaanotolle yksilöllisten tarpeidensa ja elämäntilanteensa mukaan myös ilman ajanvarausta. Kouluterveyden huollon terveydenhoitajat hyödyntävät lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien tunnistamisessa ja ensivaiheen hoidossa hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT-matriisi) asiakastyössä -menetelmäkoulutusta.

Myös neuvoloiden, päiväkotien ja opiskeluterveydenhuollon työntekijöitä on koulutettu ottamaan esille, puhumaan ja kysymään mielenterveyteen liittyvistä asioista. Työntekijöiden tueksi on tehty ohjeita ja kirjallista oppimateriaalia, ja heille on opetettu erilaisia mielenterveyttä tukevia työmenetelmiä. Muun muassa opiskeluterveydenhuollossa (2. aste) terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia on koulutettu IPC-ohjaukseen. IPC on masennusoireiluun tarkoitettu ohjausmenetelmä, jossa voi olla 3-6 tapaamista. Lisäksi joissain toisen asteen oppilaitoksissa on hyvinvointikahviloita, joiden tapaamisilla voi olla erilaisia mielenterveyteenkin liittyviä teemoja.

Koulujen, neuvoloiden, päiväkotien ja opiskeluterveydenhuollon lisäksi nuoret voivat hakea apua esimerkiksi Mieppi -mielenterveyspalveluista. Niitä on tarjolla Myllypurossa, Kalasatamaassa ja Haagassa. Niissä neuvotaan ja autetaan elämäntilanteeseen tai mielenterveyteen liittyvissä huolissa. Keskustelutuki ja ohjaus voidaan toteuttaa etäyhteydellä tai kasvokkain, ja ajan voi varata Maisa -sovelluksella, yhteydenottolomakkeella tai puhelimitse. Mieppiin voi tulla myös ilman ajanvarausta.

Helsingin paikallisten toimien lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen on ohjattu kansallisesti valtion hankerahoitusta (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluketjujen kehittäminen) ja kaikki lasten ja nuorten kanssa toimivat työntekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat sitoutuneet lisäämään mielenterveysosaamistaan ja -taitojaan.

Tässä on joitakin esimerkkejä asioista, joita olemme Helsingissä tehneet ja teemme lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi, mutta työtä on edelleen jatkettava.

Daniel Sazonov

sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari