KOULUSSA TUOTETUN HÄVIKKIRUOAN VÄHENTÄMINEN
Hävikkiruoka on herättänyt keskustelua ympäri maailmaa. Noin kolmasosa kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta jää käyttämättä.
Suomessa puolestaan suurimpia ruokahävikin tuottajia ovat kotitaloudet, sillä keskimäärin 20-25 kiloa ruokaa henkilöä kohden menee vuosittain hukkaan.
Kotitaloudet eivät ole kuitenkaan ainoa ryhmä joka hävikkiruokaa tuottaa, vaan yksi suuri hävikkiruoan tuottaja kauppojen lisäksi ovat koulut.
Helsingin kaupungilla on noin 90 peruskoulua ja 16 lukiota. Lisäksi Helsingin kaupungissa toimii myös lukuisia valtion omistamia kouluja, yksityiskouluja ja sopimuskouluja ja lukioita.
Joka päivä kaikissa näissä kouluissa tarjotaan oppilaille maksuton kouluruoka, mutta mitä käy ylimääräiselle ruoalle?
Tämä syömäkelpoinen ruoka päätyy suoraan roskikseen.
Miksi tätä syömäkelpoista ruokaa ei tarjota pientä maksua vastaan tai ilmaiseksi ruokaa tarvitseville?
Helsingin leipäjonojen asiakasmäärät ovat olleet hurjassa kasvuvauhdissa. Leipäjonot ovat hyödyntäneet hävikkiruokaa, niin miksi eivät koulutkin tarjoaisi ruokaa vähävaraisille?
Leipäjonoissa on se huono puoli, että varsinkin talvella ihmiset jonottavat pakkasessa ruoka-apua. Leipäjonosta ihmiset voivat saada kassillisen ruokaa, mutta miten käy, jos henkilöllä ei ole esimerkiksi mahdollisuutta valmistaa ruokaansa?
Kouluruoassa on hyvä puoli se, että se on jo kypsää ja se on valmis syötäväksi.
Hävikkiruoan syntyä on vähennettävä kaikin mahdollisin keinoin, sillä hävikkiruoka myös yksi syy ilmastonmuutokseen. Ruoan tuottaminen on kallista ja varsinkin karjankasvatus on erittäin ilmastoa kuluttavaa.
Pyydän Helsingin kaupunginvaltuustoa ja kaupungin toimialoja tutkimaan sitä, että kuinka hävikkiruokaa voidaan vähentää kaupungin kouluissa ja onko hävikkiruokaa mahdollista jakaa pientä maksua vastaan tai jopa ilmaiseksi ruokaa tarvitseville.
Kouluruokailu on myös erittäin hyvä tapa tuoda ihmisiä yhteen.
Esimerkiksi jos koululla jaettaisiin tai myytäisiin ruokaa, niin kaupunkilaiset kokoontuvat yhteen yhdessä siitä nauttimaan. Ikäihmiset, aikuiset, pienet lapsiperheet ja ihan tavalliset kaupunkilaiset hyötyisivät tästä erittäin paljon.
Mikä olisi parempi tapa viettää päivää nauttimalla ruokaa hyvällä omallatunnolla oman yhteisön kanssa niin, että tietää vähentävänsä hävikkiruoan syntyä.
Samalla voisivat koulun oppilaat ilahduttaa ruokailijoita vaikka musiikkiesityksellä.
Kouluissa tuotetun hävikkiruoan vähentäminen on myös askel kohti maailman toimivinta kaupunkia.
Jim Koskinen
Nuorisovaltuutettu
Helsingin nuorisoneuvosto
6.9.2018
KOULUISSA TUOTETUN HÄVIKKIRUOAN VÄHENTÄMINEN
Hei,
Kiitos aloitteestasi koulussa tuotetun hävikkiruoan vähentämiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi!
Olen selvittänyt aloitteessasi esille nostamia asioita kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja Palvelukeskus Helsingin kanssa.
Kouluihin, muihin oppilaitoksiin ja varhaiskasvatuksen toimipisteisiin tilataan ruokapalvelut palveluntuottajilta, pääosin Palvelukeskus Helsingiltä. Palveluntuottaja vastaa ruoan valmistuksesta, tarjoilusta ja ylijäävän ruoan mahdollisesta myynnistä ja muusta jakelusta. Lähtökohtana palveluntuottajilla on suunnitella ruokalistat huolella ja toimia kaikin keinoin niin, että ruoan hävikki on mahdollisimman vähäistä ja ylijäävä ruoka hyödynnetään ruokapalveluissa. Kylmänä säilytettyä ja toimitettua ruokaa voidaan pakastaa ja tarjota toisena päivänä.
Ruokahävikki on kaikkia kiinnostava asia ja moni taho haluaa toimia sen vähentämiseksi. Käytännössä voidaan edetä vaiheittain ja kokeilujen kautta Helsingin kaupungin strategian ja tavoitteiden mukaisesti.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala suhtautuu myönteisesti ylijäävän ruoan käytön edistämiseen ja ruokahävikin vähentämiseen, mikäli ylijäävän ruoan myynnistä ja tarjoilusta ei aiheudu turvallisuusriskiä tai haittaa koululaisille, henkilökunnalle tai toiminnalle. Hyviä ratkaisuja hävikkiruoan jakelun järjestämiselle em. seikoista johtuen ei ole vielä toimialalla löytynyt. Jokin aika sitten kokeiltiin mallia, jossa vapaaehtoistoimijat saattoivat ilmoittautua hakemaan ylijäänyttä ruokaa palveluntuottajalta koulusta sovittujen periaatteiden mukaan ilmaiseksi. Heidän piti myös turvata itse ruoan kylmä- ja kuumaketju. Vain pari tahoa ilmaisi kiinnostuksensa ja kokeilu järjestettiin heidän kanssaan. Kokeilu kuitenkin hiipui, kun lopulta halukkaita hakijoita ei ollut.
Uusia, digitaalisia toimintamalleja ja ideoita etsitään yhdessä palvelukeskus Helsingin ja toimialojen kanssa. Kaupungin liikelaitos, Palvelukeskus Helsinki, ei voi myydä ruokaa ulkopuolisille henkilöille tai tahoille kuin tietyin edellytyksin toiminnan ollessa vähäistä. Ruoan myynti ulkopuolisille edellyttäisi toiminnan yhtiöittämistä. Palvelukeskus on käynnistänyt hiljattain Lunchie Oy:n kanssa pilottia, jossa älypuhelinsovelluksella haetaan ratkaisua ylijäävän ruoan jakeluun ja myyntiin. Ruoan myynti on palvelukeskuksen mukaan siten mahdollista tällä hetkellä toimipisteiden ruokailuajan jälkeen. Kohderyhmänä on kaupungin henkilökunta. Tällainen pilottihanke on käynnissä parhaillaan yli kymmenessä kaupungin monipuolisessa palvelukeskuksessa ja vastaavassa toimipisteessä, joissa on henkilöstöruokala. Pilottia on suunniteltu laajennettavan jatkossa muutamaan kouluun ja päiväkotiin.
Globaali vastuuta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavan kasvu- ja oppimisympäristön toteutumista edistetään toimivan kaupungin päivittäisessä arjessa. Kouluruokailu on myös opetusta ja kasvatusta. Syön mitä otan -kampanjat kouluissa ja oppilaitoksissa yhdessä koulun oppilaiden, opettajien ja keittiöhenkilökunnan kanssa ovat keino kiinnittää asiaan huomiota. Palvelukeskus Helsinki ja muut kaupungin toimijat osallistuvat valtakunnalliseen Hävikkiviikon kampanjaan ensi viikolla (10.-16.9.2018) omien suunnitelmiensa mukaisesti.
Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36046, anja.vallittu(a) hel.fi
Hyvää Hävikkiviikkoa ja syksyn alkua!
Ystävällisin terveisin Pia Pakarinen
apulaispormestari