Koskelantien ja Mäkelänkadun risteyksen liikenne turvallisemmaksi

Nuorten aloite Koskelantien ja Mäkelänkadun risteyksen turvallisuudesta

HEL 2017-009923 T 08 01 01

Kiitos aloitteestasi, jossa ehdotetaan Mäkelänkadun ja Koskelantien erittäin vilkkaasti liikennöidyn risteyksen turvallisuuden parantamista esimerkiksi hidasteiden, herättimien ja nopeusmittareiden avulla.

Koskelantien liikenneturvallisuudesta on tullut paljon palautetta ja ongelma on tiedostettu. Koskelantien ja Mäkelänkadun ympäristö on rakennettu vuosikymmeniä sitten, jolloin autoliikennettä oli vähemmän eikä autoliikenteen nykyisiin haittoihin varauduttu (ruuhkat, ylinopeudet jne.). Kun Koskelantien ja Mäkelänkadun kaltaiset pääkadut ovat sijoittuneet asuinrakenteen sisään, jalankulkijoiden ylitystarpeita on paljon ja niihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Valmiissa rakennetussa ympäristössä on rajallinen määrä keinoja parantaa autoliikenteen sujuvuutta.

Käpylän asemanseudun alue on yksi uuden yleiskaavan bulevardikaupunginosista ja maankäytön painopistealueista. Tuusulanväylästä suunnitellaan kaupunkibulevardia, jonka vaikutukset ulottuvat myös Koskelantien ja Mäkelänkadun risteykseen. Kaupunkibulevardin rakentumisen myötä jalankulkuyhteydet ja joukkoliikenteen palvelutaso alueella paranevat. Helsingin kaupunki pyrkii jatkuvasti kehittämään joukkoliikennettä ja pyöräliikennettä, joka on tehokkain keino ruuhkien hillitsemiseen ihmisten siirtyessä katuverkkoa vähemmän kuormittaviin kulkumuotoihin.

Koskelantiellä liikennemäärät ovat noin 24 000 - 32 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Mäkelänkadulla liikennemäärät ovat noin 41 000 - 44 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Koskelantie ja Mäkelänkatu ovat siis vilkkaasti liikennöityjä pääkatuja, joiden risteysalue on yksi kaupungin laajimmista ja siten myös haasteellisimmista liikennejärjestelyistä. Kaiken kaikkiaan liikenne risteyksessä kuitenkin toimii hyvin ja uudistuksiakin on tehty vuosien mittaan muun muassa kaistajärjestelyiden osalta.

Risteyksessä on kiinnitetty huomiota juuri joukkoliikenteen sujuvuuteen ja työtä jatketaan edelleen. Liikenneturvallisuuteen vaikuttaa suunnittelun lisäksi valvonta ja valistus.

Vaikka hidastetöyssyt ovatkin usein toimiva ratkaisu nopeuksien hillitsemiseen, nykyisin niitä rakennetaan Helsingissä vain koululaisten reittien ja vilkkaan autoliikenteen risteyskohtiin. Hidastetöyssyjä ei yleensä suunnitella pääkaduille eikä joukkoliikenneväylille, sillä ne kuluttavat sekä bussikalustoa että hidastavat liikenteen sujuvuutta.

Poikittain ajosuunnassa oleva valkoisten viivojen ryhmä (ns. heräteraidat) ilmoittaa tienkohdasta, jossa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta (tieliikenneasetus). Tuolloin paikassa tulee olla jotain erityistä, jota ei muuten esim. rakenteellisesti ole pystytty ratkaisemaan. Pysyvä rakenne on aina parempi kuin voimakkaalle kulutukselle altistuva tiemerkintä. Helsingissä heräteraitoja on käytetty muutamissa kohteissa huomion herättämiseksi. Lähtökohtaisesti suojatietä lähestyttäessä autoilijan ja pyöräilijän tulee voida tarvittaessa pysähtyä ennen suojatietä. Heräteraitojen systemaattinen käyttö haittaisi tätä erityistä huomioarvoa. Toisaalta raidat vaikuttavat epämiellyttävästi bussimatkustajiin ja polkupyöräilijöihin. Pahimmillaan voi syntyä epätoivottuja tilanteita, kun heräteraitaryhmiä kierrellään. Laajempi käyttö myös maksaa, ja heräteraitoja jouduttaisiin kunnostamaan usein paitsi liikenteen kulutuksen myös talvikunnossapidon takia.

Töyssyt ja heräteraidat eivät oikein sovi Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalueelle, mutta työn alla on ehdotus, jossa poistetaan iikennevalottomat suojatieylitykset Koskelantieltä. Mäkelänkadun ja Käpyläntien välillä on kahdeksan suojatietä, joista viidessä on liikennevalot. Kahdeksalle tämänhetkisille ylitykselle ei ole tarvetta, sillä osassa ylityksiä reittiyhteys ei jatku pohjoiseen Käpylän suuntaan tai etelään Kumpulan suuntaan. Osalle nykyisistä valo-ohjaamattomista suojateistä tulisi puolestaan uudet jalankulkuvalot. Suojateiden karsiminen Koskelantiellä toivottavasti lisää autoilijoiden kärsivällisyyttä ja osaltaan hillitsee alueella punaisia päin ajamista.

Myös katujen kameravalvonta lisääntyy lähiaikoina Helsingissä. Asiasta käydään tällä hetkellä keskustelua ja päätökset valvottavista kohteista tehdään yhteistyössä poliisin kanssa. Kameran soveltuvuutta Koskelantielle on kuitenkin jo tarkasteltu ja se on todettu hyväksi kohteeksi, joten Koskelantie voisi olla uusien kameroiden sijoituslistalla alkupäässä. Tämä osaltaan auttanee hillitsemään ylinopeuksia ja punaisia pain ajamista Koskelantiellä.

Lasten turvallisuutta on huomioitu saadun palautteen perusteella. Mäkelänkadun ja Turjantien liikennevaloissa on koululais- ja päiväkotiryhmiä varten tehty lasten pitkä vihreä. Opettajien ja lastenhoitajien johdolla lapsiryhmät saavat yhtenäisen vihreän, jolloin koko lapsiryhmä ehtii yhdellä kertaa Mäkelänkadun yli.

Kaupungilla on menossa kokonaisvaltainen nopeusrajoitusjärjestelmän uudistus, jossa tarkastellaan kaikkien kaupungin katujen luonnetta ja niille soveltuvia nopeuksia. Mäkelänkadulla nopeusrajoitus on tällä hetkellä 50 km/h. Koskelantiellä Mäkelänkadusta länteen rajoitus on 50 km/h ja idän suuntaan 40 km/h. Tarkoituksena on alkuvaiheessa säilyttää nopeusrajoitus Mäkelänkadulla ennallaan, mutta tulevaisuudessa katuympäristön muuttuessa, on tarkoitus laskea rajoitusta Mäkelänkadulla Koskelantiestä etelään 40 km/h. Muutosten periaatteista tullaan päättämään vielä tänä vuonna.

Lisätiedot Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045, anna.villeneuve(a)hel.fi

Anni Sinnemäki
apulaispormestari