HILJAISET TILAT OPPILAITOKSIIN
Aloite saapunut 12.6.2025
Useissa tutkimuksissa painotetaan hiljaisuuden tärkeyttä keskittymisen edellytyksenä.
Oppilaitoksissa voi olla hyvinkin meluisaa, joka haittaa oppilaiden keskittymistä
oppituntien aikana tai niiden jälkeen. Nuorisoneuvosto ehdottaa, että oppilaitoksiin
lisättäisiin hiljaisia tiloja, jotka olisivat avoimia kaikille oppilaille, joita he voisivat käyttää
opiskelemiseen, keskittymiseen sekä rentoutumiseen. Nämä hiljaiset tilat voisivat olla
erillisiä huoneita tai tiloja, jotka on äänieristettyjä sekä varustettu mukavilla istuimilla.
Tilojen käyttöä voitaisiin ohjata selkeillä säännöillä, jotka tukevat tilojen tarkoitusta,
kuten melutason rajoittaminen. Hiljaisilla tiloilla olisi merkittävä vaikutus oppilaiden
hyvinvointiin, sillä ne toimisi psyykkisen hyvinvoinnin tukena tarjoamalla mahdollisuuden
vetäytyä hetkeksi arjen melusta ja kiireestä. Täten he saisivat mahdollisuuden käsitellä
stressiä ja parantaa keskittymiskykyään. Tämä myös lisäisi oppilaiden tyytyväisyyttä
omiin oppimisympäristöihin.
Vastaus 21.10.2025
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan vastaus nuoren aloitteeseen hiljaisten tilojen lisäämisestä kouluihin ja oppilaitoksiin
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan vastauksen nuoren
aloitteeseen, joka koskee hiljaisten tilojen lisäämistä kouluissa ja oppilaitoksissa:
Kiitos aloitteestasi.
Tuot esiin tärkeän näkökulman hiljaisten ja rauhallisten tilojen vaikutuksesta oppijoiden keskittymiskykyyn, hyvinvointiin ja edelleen laadukkaampaan oppimiseen.
Olemme laatineet Oppimisympäristöjen tilasuunnitteluohjeen, joka ohjaa oppimisympäristöjemme suunnittelijoita ja toteuttajia rakennushankkeissa ja se on meillä käytössä kaikkien päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten suunnittelussa. Suunnitteluohjeen laadinnassa ja kommentoinnissa on ollut mukana asiantuntijoita, rehtoreita, opettajia ja oppijoita. Ensimmäiset uuden suunnitteluohjeen mukaan toteutetut koulut alkavat pikkuhiljaa valmistua ja odotamme suurella mielenkiinnolla käyttäjien kokemuksia ja palautetta uusista ja uusituista oppimisen tiloista. Palautetta valmistuneista tiloista kerätään systemaattisesti käyttäjiltä rakennushankkeen valmistuttua ja tilojen oltua jonkin aikaa käytössä ja suunnitteluohjetta kehitetään edelleen.
Suunnitteluohjeessa on huomioitu myös toimivan ääniympäristön vaatimukset. Ohjeessa kerrotaan, että äänekkäät ja hiljaisuutta vaativat toiminnot sijoitetaan järkevästi, jotta ääni ei kulkeudu tilasta toiseen ja ole häiriöksi. Rakennuksen sisällä liikkuminen suunnitellaan niin, ettei
se häiritse toimintaa. Kerrosten välisiä aukkoja ja korkeita tiloja toteutetaan vain harkiten ja suuria lattiasta kattoon ulottuvia lasipintoja vältetään, koska ne heikentävät huoneakustiikkaa ja ääneneristystä. Oppimistilojen tulee täyttää akustiset vaatimukset jo ilman verhoja tai irtokalusteita. Jokaisessa tilaryhmässä tulee olla vähintään yksi pienryhmätila, joka on akustisesti ja visuaalisesti rajattavissa. Jokaisessa rakennushankkeessamme on mukana akustinen suunnittelija, jonka tehtävänä on jo suunnitteluvaiheessa huomioida akustiset vaatimukset ja toteutukset tiloille.
Olemme järjestäneet syyskuussa 2025 koko päivän mittaisen koulutuksen, jossa tätä tilasuunnitteluohjetta on avattu ja käyty sen vaatimuksia läpi. Koulutukseen osallistui oppimistilojen meiltä suunnittelupalveluiden henkilöstöä, pedagogisia asiantuntijoita, kaupunkiympäristön toimialan henkilöstöä sekä ulkoisia toimijoita kuten arkkitehtitoimistoja, jotka suunnittelevat meille päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia. On tärkeää, että pääsuunnittelijoilla on selkeä kuva meidän tavoitteistamme ja että he sitoutuvat näihin tavoitteisiin.
Oppimisympäristön tilasuunnitteluohjeen lisäksi oppimisympäristöjen suunnittelua ohjaa monta muutakin asiaa, kuten rakennuslaki ja – määräykset, kaupunkiympäristön toimialan ohjeet ja kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiatavoitteet. Uutta tilahanketta, eli uutta koulua, lisärakennusta tai vanhan koulun peruskorjausta lähdetään edistämään talonrakentamisohjelman puitteissa, joka on kaupunginvaltuuston määrittelemä. Kun talonrakentamisohjelmaa laaditaan, selvitetään olemassa olevien rakennusten kuntoa ja sitä, minkäkokoisia tiloja eri käyttäjille eri puolelle kaupunkia tarvitaan ja minkälaisia ovat väestöennusteet ja arviot siitä, minkä verran eri-ikäisiä oppijoita alueella tulee olemaan. Näiden lisäksi on vielä huomioitava tontin rakennusoikeus, kaavamääräykset, koulun painotukset ja erityisryhmät sekä kaupunginvaltuuston päätökset muun muassa kustannuksiin ja hiilineutraalisuuteen liittyen. Rakennettavien tilojen koko ja määrä määritellään siis tarkasti etukäteen.
On tärkeää, että tilojen käyttäjät pääsevät mukaan jo suunnitteluvaiheessa pohtimaan tulevien tilojen toteutusta ja käyttöä. Henkilöstö osallistuu pedagogiseen suunnitteluun päiväkodin johtajan tai rehtorin määrittelemällä tavalla. Tilasuunnittelun aikana pohditaan tulevien tilojen käyttötarkoitusta ja edelleen toteutusta sitten tarkemmin muun muassa käyttäjäkokouksissa, joihin rehtori ja henkilöstö osallistuu yksikön suunnitelmien mukaisesti.
Oppijat pääsevät osallistumaan tilasuunnittelussa irtokalustamiseen ja pihasuunnitteluun koulun määrittelemällä tavalla. Kun tilahanke tulee ajankohtaiseksi, voi esimerkiksi oppilaskunnan hallitus käynnistää keskustelun rehtorin kanssa mahdollisuudesta osallistua tulevien tilojen käytön suunnitteluun ja ideointiin. Me tulemme myös viemään tätä viestiä eteenpäin rehtoreille pedagogisen suunnitelman koulutustilaisuuksien yhteydessä.
Tilojen käyttöön liittyviä sääntöjä ja ohjeita voidaan tehdä myös jo olemassa olevien tilojen osalta yhteistyössä oppijoiden kanssa. Jokainen koulu ja oppilaitos voi itse päättää tilojensa pedagogisesti tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja aloitteessa kuvattujen hiljaisten tilojen mahdollisista toteutuksista ja nykyisten tilojen käyttöohjeista voi käydä keskustelua yhdessä rehtorien ja opettajien kanssa. Oppilaskunnan hallitus voi sopia näiden keskusteluiden toteutustavasta rehtorin kanssa.
Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Satu Järvenkallas
Lisätiedot
Tommi Tiittala, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 310 22900
tommi.tiittala(a)hel.fi